Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä

'''Viron vapaussotureiden liitto''' ({{k-et|Eesti Vabadussõjalaste Liit}}) oli kenraalimajuri [[Andres Larka]]n ja asianajaja [[Artur Sirk]]in vuonna [[1929]] perustama [[Radikaali oikeisto|oikeistoradikaalinen]] järjestö, joka pyrki haastamaan ja muuttamaan [[Parlamentarismi|parlamentaristisen]] poliittisen järjestelmän. Kannattajista ja liikkeestä käytettiin nimitystä '' '''vapsit''' '' ({{k-et|vapsid}}). Liike lakkautettiin vuonna 1934.

Vapsien aattellinen edeltäjä oli [[Johan Pitka]]n perustama Valve Liit (Suojelusliitto), joka kiellettiin sen herjaavien lausuntojen vuoksi. Sen seuraajaksi Pitka perusti vuonna 1923 Kansallisvapaamielisen puolueen, joka pääsi neljällä edustajalla riigikoguun.[[riigikoguu]]n Tosineli parlamenttiin. Pitka itse jäi valitsematta.<ref name=tuomioja>Erkki Tuomioja, Jaan Tõnisson, Tammi, 2011, sivut 209–225</ref>

Vuonna 1921 perustettiin Viron demobilisoitujen sotilaiden liitto EDSL, joka oli alkuun puhtaasti veteraanijärjestö. Se kuitenkin osallistui vuoden 1923 riigikogun vaaleihin, mutta sai vain yhden paikan. EDSL:n toiminta hiipui, ja sen sijalle nousi sen paikallisjärjestöistä Tallinnan vapaussotilaiden liitto ja pari muuta paikallisosastoa, jotka yhdessä perustivat vuonna 1929 Eesti Vabadusõjalaste Keskliitin. Johtoon nousivat kenraali [[Andres Larka]] ja Pitka, mutta vaikutusvaltaisimmaksi tuli kuitenkin karismaattinen [[Artur Sirk]]. Vapsien ensimmäinen ja ainoa esiintyminen puolueena yleisissä vaaleissa tapahtui kunnallisvaaleissa tammikuussa 1933.<ref name=tuomioja/>

[[Tiedosto:VapsMovement.jpg|left|300pxpysty=1.3|thumb|Viron Vapaussotureiden liiton johtajiin kuulunut Artur Sirk puhumassa järjestön kokouksessa 1930-luvun alussa.]]

Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia vuonna 1932 parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n eli parlamentinRiigikogun esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa 1932 äänin 333&nbsp;107 vastaan–161&nbsp;595 puolesta. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo vuonna 1929 tekemästä perustuslakiesityksestä suoritettiin kansanäänestys elokuussa 1932, mutta ehdotus hylättiin niukasti 330&nbsp;632–316&nbsp;338.

Veteraanitoiminnasta jo avoimesti politiikan tielle vuonna 1931 siirtyneet vapsit harjoittivat painostusta riigikogun ulkopuolelta ja esittivät useaan otteeseen perustuslakiin muutoksia.<ref name=tuomioja/> Marraskuussa 1932 esitellyn ehdotuksen mukaan ''[[riigivanem]]'', parlamentin puhemies, saisi laajat valtaoikeudet. Riigivanemilla olisi oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit ja antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja sekä nimittää pääministerin johtama hallitus. Vapsit keräsivät riitävän määrän nimiä ja saivat oman esityksen kansanäänestykseen. Perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa 1933, jolloin selvä enemmistö, 72,7 prosenttia äänestäjistä kannatti muutosta. Poikkeustilan perusteella kielletty vapsien järjestö järjesti voittonsa kunniaksi katumielenosoituksia joihin viranomaiset eivät puuttuneet.<ref name=tuomioja/>