Ero sivun ”Aleksei Nikolajevitš Tolstoi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty elämää, viitteitä ja kuvia |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18:
=== Yksityiselämä ===
[[Tiedosto:Tolstoy AN 1900.jpg|pienoiskuva|221x221px|Aleksei Tolstoi vuonna 1900 Samarassa, valokuva A.Vasiliev]]
Aleksei Tolstoin ensimmäinen vaimo vuosina 1901-1907 oli saratovilaisen lääkärin tytär Julia Vasiljevna Rožanskaja myöh. Smolenkova (1881-1943) ja heille syntyi poika Juri (1903-1908). Julia opiskeli Pietarissa lääketiedettä samaan aikaan kun Aleksei opiskeli insinööriksi. Luonteiltaan he eivät sopineet yhteen: Julia oli tasainen koti-ihminen ja Aleksei rakasti boheemia kaaosta ja meteliä. Vuonna 1905 Tolstoi päätti lähteä Dresdeniin ilman vaimoaan, jossa hän aikoi jatkaa opintojaan [[Technische Universität Dresden|Königlich Sächsische Höhere Technische Hochschulessa]]. Täällä hän tapasi naimisissa olevan Sofia Isakovna Dimšitsin, joka oli opiskelemassa Sveitsissä berniläisessä
Юлия Васильевна Рожанская (Смоленкова) (1881 — 1943) / Pokrovskin hautausmaa. Kunnia ja unohdutus. Julia Vasilievna Rozhanskaya. Julia Vasilievna Rozhanskaya (Smolenkova) (1881 - 1943)|julkaisu=© 2010 – 2023 – Русские Латвии – Latvijas krievi – Russians of Latvia}}</ref>
Tolstoin toinen vaimo vuosina 1907-1914 oli juutalaissyntyinen pietarilaisen puutavarakauppiaan tytär, taiteilija Sofia Isakovna (Sara Aizikovna) Dimšits (1884-1963). Avioeroprosessi ensimmäisen aviomiehen Isaac Samuilovitš Rosenfeldin (1879-1978) kanssa kesti useita vuosia. Tolstoi erosi ensimmäisestä vaimostaan vuonna 1910, mutta Dimšits ei saanut koskaan avioeroa. Heille syntyi tytär Mariana (Marianna) (1911-1988), joka oli teknisten tieteiden tohtori, Moskovan teräs- ja metalliseosinstituutin professori ja Moskovan lentotekniikan instituutin yleisen kemian osaston johtaja. Voidakseen kirjata Aleksei Tolstoin lapsen lailliseksi isäksi puolisot lähtivät vuonna 1910 Ranskaan ennen lapsen syntymää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://chagal-vitebsk.com/node/37|nimeke=Сплетения судеб... / Kohtalon plexus...|tekijä=Хмельницкая, Людмила / Hmelnitskaja, Ljudmila|julkaisu=Бюллетень Музея Марка Шагала. Вып. 14. / Marc Chagall -museon tiedote. Ongelma. 14. ss. 87-109.|julkaisupaikka=Vitebsk|ajankohta=2006|julkaisija=Музей Марка Шагала / Marc Chagall -museo. chagal-vitebsk.com|arkisto=https://web.archive.org/web/20141006091511/http://chagal-vitebsk.com/node/37|arkistoitu=Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2014.|viitattu=Haettu 9. maaliskuuta 2020.}}</ref> Vallankumousta seuraavina vuosina Sofia Isakovna oli [[Vladimir Tatlin|Vladimir Tatlinin]] kumppani.<ref name=":3" />
Tolstoin kolmas vaimo vuosina 1914-1935 oli moskovalaisen kustantajan ja kirjailijan tytär, runoilija ja muistelmakirjailija Natalia Vasiljevna Krandievskaja naim. Volkenštein (1888-1963), joka on romaanihenkilö Katja Rotštšinan esikuva teoksessa ''Kärsimysten tie.'' Perheeseen kuului myös Natalian ensimmäisestä avioliitosta oleva Fjodor Fjodorovitš Volkenštein (1908-1985), joka oli fysiokemisti. Heille syntyi poika Nikita (1917-1994), joka oli fyysikko, tarina ''Nikitan lapsuus'' on omistettu hänelle. Nikitan tytär on kirjailija [[Tatjana Tolstaja]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=|Nimike=Russkije pisateli, XX vek. Biobibliografitšeski slovar. Tšast 2|Vuosi=1998|Sivu=445|Julkaisupaikka=Moskva|Julkaisija=Prosveštšenije|Tunniste=ISBN 5-09-006995-6}}</ref> Poika Dmitri (1923-2003) oli säveltäjä, hänen tyttärensä on kirjallisuuskriitikko Jelena Tolstaja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.universite.ssau.ru/index.php?option=com_content&task=view&id=153&Itemid=77|nimeke=«Всегда с теплотой вспоминаю дни, проведенные у бабушки». / "Muistan aina lämmöllä isoäitini kanssa vietettyjä päiviä."|julkaisu=www.universite.ssau.ru|arkisto=https://web.archive.org/web/20200605085546/http://www.universite.ssau.ru/index.php?option=com_content&task=view&id=153&Itemid=77|arkistoitu=Arkistoitu alkuperäisestä 5. kesäkuuta 2020|viitattu=Haettu 5. kesäkuuta 2020}}</ref>
[[Tiedosto:Sofia dymshitz tolstaya.JPG|pienoiskuva|150x150px|Kirjailijan toinen vaimo Sofia Dimšits Tolstaja, vierailulla [[Maksimilian Vološin|Maksimilian Vološinin]] luona Koktebelissä vuonna 1909]]▼
Tolstoin neljäs vaimo lokakuusta 1935 lähtien oli Ljudmila Krestinskaja-Barševa (1906-1982), joka tuli Tolstoin kotiin elokuussa 1935 sihteeriksi.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Оклянский, Ю. / Oklianski, Juri|Nimeke=«Бурбонская лилия» графа Алексея Толстого: четвёртая жена. / Kreivi Aleksei Tolstoin "Bourbon Lily": neljäs vaimo|Vuosi=2007|Julkaisija=М.: Золотой свиток / Moskova: Kultainen kirjakäärö}}</ref>
▲[[Tiedosto:Sofia dymshitz tolstaya.JPG|pienoiskuva|150x150px|Kirjailijan toinen vaimo taiteilija Sofia Dimšits
== Kirjallinen ura ==
[[Tiedosto:Толстой А.Н.и 4-я жена Л.И.Крестинская.jpg|pienoiskuva|182x182px|Aleksei Tolstoi ja neljäs vaimo Ljudmila Krestinskaja-Barševa. Barvika, 1943-44. Valokuva Anatoli Panfilin kokoelmasta.]]
Aleksei Tolstoi kirjoitti runoja, kertomuksia ja näytelmiä ennen kuin aloitti historiallisten romaanien kirjoittamisen. Omien sanojensa mukaan hän ei kokenut kuuluvansa mystikkoihin eli [[Symbolismi (kirjallisuus)|symbolisteihin]] eikä [[Realismi (kirjallisuus)|realisteihinkaan]]. Emigraationsa aikana hän julkaisi muun muassa yhden venäläisen kirjallisuuden merkittävistä lapsuuden kuvauksista, ''Nikitan lapsuus'' (ven. ''Детство Никиты, Destvo Nikity,'' 1922, suom. 1945). Neuvosto-Venäjälle palauttuaan hän julkaisi kaksi tieteisfantasiaa: ''Aelita'' (ven. Аэлита, 1923, suom. 1961) ja ''Kuoleman säteen salaisuus'' (ven. ''Гиперболоид инженера Гарина, Giperboloid inženera Garina'', 1927, suom. 1928). Niiden aiheina ovat avaruuden valloittaminen ja matkat vieraille planeetoille. Vielä niiden ollessa työn alla Tolstoi alkoi työstää kolmiosaista historiallista romaaniaan ''Kärsimysten tie'' (ven. Хождение по мукам, ''Hoždenije po mukam'', suom. 1945). Hän kertoi aloittaneensa teoksen kirjoittamisen Berliinissä vuonna 1919, ja kolmas osa valmistui 22. kesäkuuta 1941, eli päivänä, jolloin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon.<ref name=":0" />
[[Tiedosto:Natalia Krandievskaya-Tolstaya.png|pienoiskuva|216x216px|Kirjailijan kolmas vaimo runoilija Natalia Krandievskaja (1888-1963) 1920-luvulla]]
Vuodesta 1905 lähtien Tolstoi julkaisi [[Venäläinen symbolismi|symbolistisia]] runoja ja vuodesta 1908 kertomuksia ja näytelmiä, jotka tekivät hänestä tunnetun kirjailijan. [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällisssodan]] aikana Tolstoi teki [[Venäjän valkoinen armeija|valkoisen armeijan]] [[propaganda]]työtä sotakirjeenvaihtajana Ranskassa ja Englannissa vuonna 1916, vapautettuna asepalveluksesta terveyssyiden vuoksi. Vuonna 1918 hän muutti [[Ranska]]an ja vuonna 1921 [[Berliini]]in. Vuosina 1920–1922 kirjailija laati parhaisiin teoksiinsa kuuluvan omaelämäkerrallisen pienoisromaanin ''Nikitan lapsuus'' (''ven. Детство Никиты, Detstvo Nikity'') ja aloitti Venäjän sivistyneistöä ensimmäisen maailmansodan ja vallankumouksen pyörteissä kuvaavan [[trilogia|romaanitrilogian]] ''Kärsimysten tie'' (ven. Хождение по мукам, ''Hoždenije po mukam'', 1920–1941), josta hän sai [[Stalin-palkinto|Stalin-palkinnon]] vuonna 1943.<ref name="Kasack">{{Kirjaviite | Tekijä = Kasack, Wolfgang | Nimike = Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda | Julkaisupaikka = London | Julkaisija = Overseas Publications Interchange | Vuosi = 1988 | Sivu = 777–779 | Tunniste = ISBN 0-903868-73-3}}</ref><ref name="KLE">{{Verkkoviite | Osoite = http://feb-web.ru/feb/kle/Kle-abc/ke7/ke7-5421.htm | Nimeke = Kratkaja literaturnaja entsiklopedija | Viitattu = 17.8.2013 | Kieli = {{ru}} }}</ref><ref name=":0" /><ref name="GS">{{Verkkoviite | Osoite = http://slovari.yandex.ru/~%D0%BA%D0%BD%D0%B8%D0%B3%D0%B8/%D0%93%D1%83%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D1%82%D0%B0%D1%80%D0%BD%D1%8B%D0%B9%20%D1%81%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D1%80%D1%8C/%D0%A2%D0%BE%D0%BB%D1%81%D1%82%D0%BE%D0%B9%20%D0%90%D0%BB.%20%D0%9D%D0%B8%D0%BA/ | Nimeke = Gumanitarnyi slovar | Viitattu = 17.8.2013 | Kieli = {{ru}} }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
| |||