Versio 2. tammikuuta 2007 kello 16.26 muokkaa Kassu3 (keskustelu \| muokkaukset) 201 muokkausta →‎Ajoitus ja paikannus ← Vanhempi muutos		Versio 2. tammikuuta 2007 kello 16.39 muokkaa kumoa Kassu3 (keskustelu \| muokkaukset) 201 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{lähteetön\|epäilyttäviä: " 3. persoonan lauseet ovat olleet ns. nominaalilauseita, Sanaluokista adjektiiveja ei voida osoittaa olleen olemassa funktionaalisesti itsenäisenä ryhmänä. Eräät verbi- ja nominivartalot ovat olleet identtisiä}} '''Kantaurali''' on uralilaisen kielikunnan kantakieli, joka on rekonstruoitu ~~historiallisen kielitieteen~~ [[historiallis-vertaileva kielitiede\|historiallis-vertailevan kielitieteen]] ~~metodin~~metodien avulla. Kantauralista polveutuvat kaikki nykyiset [[uralilaiset kielet]]. Kantauralilla on kuusi tai seitsemän rekonstruoitavissa olevaa tytärkieltä, jotka voidaan rekonstruoida nykykielten ja niiden kirjallisina säilyneiden esimuotojen pohjalta:. Näitä ovat ainakin [[kantasuomi]], [[kantasaame]], [[kantamordva]], [[kantamari]], [[kantapermi]] ja [[kantasamojedi]]. Käsitykset kantauralista pohjautuvat näiden ~~nykykielten~~ ns. [[välikantakieli\|välikantakielten]] vertailuun. Yleisesti oletetaan, että on ollut olemassa myös [[kantaugri]], [[unkarin]], [[hantin]] ja [[mansin]] yhteinen kantakieli, mutta tämän rekonstruointi nykykielten pohjalta kohtaa melkoisia vaikeuksia. ==Äännejärjestelmä== Kantauralin äännejärjestelmästä on esitetty monia rekonstruktioita. Tässä esitetty perustuu pääosin [[Erkki Itkonen\|Erkki Itkosen]], [[Juha Janhunen\|Juha Janhusen]] ja [[Pekka Sammallahti\|Pekka Sammallahden]] tutkimuksiin ja se edustaa tieteellisen [[fennougristiikka\|fennougristiikan]] valtavirran käsityksiä. Kantauralissa oli luultavasti seuraavat äänteet: Rivi 18 ⟶ 20: ü:n ja δ':n status on epäselvä. Nämä eivät mahdollisesti ole olleet itsenäisiä foneemeja. x oli velaarinen puolivokaali tai spirantti, joka vokaalistui lähes kaikissa kielikunnan haaroissa. ~~Myös muita rekonstruktioita kantauralin äännejärjestelmästä on esitetty.~~ Kantauralissa on ollut vokaalisointu. Toisessa tavussa ovat perinteisen käsityksen mukaan voineet esiintyä ainoastaan i, ï, ä, ja a ja niiden esiintyminen on riippunut 1. tavun vokaalin kvaliteetista. Etuvokaalia on voinut seurata vain etuvokaali, takavokaalia takavokaali. Vokaaleilla ei ilmeisesti ole ollut pituusoppositiota, mutta konsonantit ovat voineet esiintyä geminaattoina. Rivi 37: Latiivin status on hämärä. Jonkin verran muitakin latiivisia tunnuksia voidaan rekonstruoida, mutta on epäselvää, missä määrin näillä on ollut sijamaista käyttöä. Kantauralissa on ollut kolme lukua: yksikkö, kaksikko ja monikko. Nämä kaikki ovat esiintyneet myös [[possessiivisuffiksi\|possessiivisuffikseissa]], jotka ovat syntyneet persoonapronominien liittyessä nominivartaloihin. Kieliopillista sukua ei ole ollut. Verbintaivutuksessa vain ensimmäinen ja toisen persoonan muodot ovat olleet persoonamuotoja. Kolmannen persoonan muodot ovat olleet partisiippeja. Kantauraliin voidaan rekonstruoida useita sekä denominaalisia että deverbaalisia johdinaineksia. ==Syntaksi== Kantaurali on ollut SOV-kieli. Kieliopillisia suhteita on sijojen lisäksi ilmaistu postpositioilla. 3. persoonan lauseet ovat olleet ns. nominaalilauseita, joissa ei ole ollut [[kopula]]a (*lintu lentävä = 'lintu lentää'). Sanaluokista adjektiiveja ei voida osoittaa olleen olemassa funktionaalisesti itsenäisenä ryhmänä. Eräät verbi- ja nominivartalot ovat olleet identtisiä. Rivi 53: ==Sanasto== Kantauraliin voidaan luotettavasti rekonstruoida ~~alle~~noin 200 sanaa, jos kriteerinä pidetään sitä, että sanavartalon tulee esiintyä suomalais-ugrilaisten kielten lisäksi myös samojedikielissä. Jos taas sanan rekonstruoimiseksi kantauraliin katsotaan riittäväksi, että se esiintyy useissa uralilaisen kielikunnan haaroissa, voidaan kantauraliin rekonstruoida yli 300 sanaa. Kantauralilaisen sanaston joukossa on pronomineja, perustoimintoja ilmaisevia verbejä, ruumiinosien, sääilmiöiden ja pohjoisen taigavyöhykkeen luonnonilmiöiden nimityksiä~~. Kantauralin sanasto viittaa siihen, että sen puhujat ovat eläneet kivikautisella kulttuuritasolla pohjoisen havumetsävyöhykkeellä~~. ==Ajoitus ja paikannus== Rivi 61: Kantaurali on perinteisesti ajoitettu n. 6000 eaa. Nykyisin eräät tutkijat suosivat kuitenkin uudempia ajoituksia ja ajoittavat kantauralin n. 4000–3500 eaa. ~~Perinteisen käsityksen mukaan kantauralin~~Kantauralin sanasto viittaa siihen, että ~~tätä~~sen puhujat ovat eläneet kivikautisella kulttuuritasolla pohjoisen havumetsävyöhykkeellä. Perinteisen käsityksen ~~kielimuotoa~~kantauralia on puhuttu Keski-Venäjällä, mahdollisesti keskisellä Uralilla tai tästä hieman länteenpäin, Volgan seudulla. Tämä sopii hyvin yhteen uralilaisen kielikunnan suurimpien sisäisten isoglossien sijoittumisen kanssa. Kantauralin ajoittamisessa ja paikantamisessa keskeistä on kielikunnan läntisen, suomalais-ugrilaisen haaran vanha [[indoeurooppalainen kantakieli\|indoeurooppalaisesta kantakielestä]] saatu lainasanasto. Tämän katsotaan viittaavan siihen, että kantauralia on puhuttu mahdollisesti hieman aikaisemmin kuin indoeurooppalaista kantakieltä jälkimmäisen pohjois- tai koillispuolella. Rivi 73: Janhunen, Juha 1982: On the structure of Proto-Uralic. Finnisch-Ugrische Forschungen 44. s. 23-42. Kallio, Petri 2006: Suomen kantakielten absoluuttista kronologiaa. Virittäjä 1/2006. s. 2-25. [[Luokka:Uralilaiset kantakielet]]

Ero sivun ”Kantaurali” versioiden välillä