Ero sivun ”Suomen tulli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 20:
}}
{{Valtion alue- ja paikallishallinto}}
'''Tulli''' ({{k-sv|Tull}}) on suomalainen viranomainen, joka valvoo rajan yli kulkevaa tavaraliikennettä sekä kerää tullimaksut ja muut maahantuontiverot. Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen valvonta ja hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Ulkorajoilla olevissa tullitoimipaikoissa valvotaan myös matkustajaliikennettä ja ajoneuvojen kuntoa.
''Tullilaitos'' on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa. Tulli kantaa EU:n ulkopuolisten maiden eli kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa tullit, tuontimaksut ja ei-kaupallisen tuonnin [[arvonlisävero]]n. [[Verohallinto|Verohallinnon]] tehtäväksi siirrettiin autoverotus ja valmisteverotus vuoden 2017 alussa ja maahantuonnin arvonlisävero vuoden 2018 alussa. Tulli kantoi vuonna 2017 veroja ja maksuja noin 2,9 miljardia euroa.<ref>[https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-valtiolle-10-8-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2016 Tulli kantoi valtiolle 10,8 miljardia euroa veroja vuonna 2016] Tulli 21.2.2017</ref><ref>[https://tulli.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulli-kantoi-2-9-miljardia-euroa-veroja-vuonna-2017 Tulli kantoi 2,9 miljardia euroa veroja vuonna 2017] Tulli 16.2.2018</ref> Tullin palveluksessa on noin 1 900 henkilöä.
== Historia ==
Rivi 35:
Itsenäisyyden aikana tullilaitoksen tehtäväkenttä laajeni: se huolehti vuosina 1919–1936 [[Valmistevero|valmisteverojen]] kannosta ja uudelleen 1970–2016. Vuosina 1941–1994 Tulli kantoi tuonnin [[Liikevaihtovero|liikevaihtoveroa]] ja vuodesta 1994 aina vuoteen 2017 [[Arvonlisävero|arvonlisäveroa]] EU:n ulkopuolisesta tuonnista. Vuosina 1958–2016 Tullille kuului myös [[Suomen autovero|auto- ja moottoripyörävero]], jota kannettiin maahan tuotavista ajoneuvoista.<ref>Heikkinen 1994; ''Pääjohtajakunta'', s. 239–242. SKS, Helsinki 2005.</ref>
Tullimaksut olivat 1930-luvulle saakka valtion tärkein tulonlähde: 1830-luvun lopulla niiden osuus valtion veronluontoisista tuloista oli alle 20 %, mutta 1850-luvulla jo yli 40 % ja 1900-luvun alussa jo 70 %. Vielä 1930-luvulla tullimaksut tuottivat noin 30–40 % valtion verotuloista. Siirtyminen kansainväliseen [[Vapaakauppa|vapaakauppaan]] 1950-luvulta lähtien tarkoitti tullimaksujen asteittaista alentamista. Samaan aikaan siirryttiin painoon perustuvasta tullauksesta pääosin tavaran kauppalaskuarvoon perustuvaan tullaukseen. Kaupan vapautumisen myötä tullimaksut lakkasivat olemasta valtiolle tärkeä tulonlähde. Sen sijaan muiden tullauksen yhteydessä kannettavien verojen merkitys kasvoi. Niinpä Tullin kantamien verojen osuus valtion
Vielä ennen 1960-lukua kaikki kauppatavarat tullattiin satamissa, joihin ne purettiin ja varastoitiin. Uusien laivakuljetusmuotojen myötä suuri osa Suomen ulkomaankaupasta siirtyi [[Kuorma-auto|kumipyörille]]. Tulliselvitys uudistettiin 1970-luvun alussa ilmoitusmenettelyksi, jossa rekisteröity yritys saa kuljettaa tuomansa kauppatavarat suoraan Tullin hyväksymään varastoon tai terminaaliin. Tavaran purkausvalvonta siirtyi terminaalinpitäjälle. Tulli teki terminaaleihin tarkastuksia tarpeen vaatiessa.
| |||