Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suunnittelu: M-63-moottorilla -> Shvetsov M-63-moottorilla |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 22:
==Suunnittelu ==
[[Tiedosto:VL Myrsky Wind Tunnel Model 2009-07-03b.jpg|thumb|VL Myrskyn tuulitunnelimalli.]]
Puolustusneuvosto heräsi syksyllä 1938 tarpeeseen hankkia hävittäjälentokoneita ulkomailta lähiaikoina puhkeavan sodan varalta. Ilmavoimat teki keväällä 1939 selvityksen mahdollisista ulkomaisista hävittäjätyypeistä ja pyysi Valtion Lentokonetehdasta laatimaan ehdotuksen kotimaisesta yksipaikkaisesta hävittäjäkoneesta. Lopulta Valtion lentokonetehdas laati viisi vaihtoehtoa hävittäjäkoneeksi. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Puolustusneuvoston kokouksessa päätettiin jättää yksi kaukotoimintalaivue perustamatta ja perustaa sen tilalle hävittäjälaivue. Tälle päätettiin hankkia koneet ulkomailta. Samalla päätettiin tilata kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelu.<ref Name="Historia">{{
Päätös lähteä suunnittelemaan oma hävittäjälentokone perustui useampaan asiaan. Hävittäjälentokoneiden kysyntä sotaan valmistautuvassa Euroopassa ylitti tarjonnan, eivätkä parhaat konetyypit olleet myytävänä. Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama [[VL Pyry]] -harjoitushävittäjä vaikutti lupaavalta ja lisenssillä rakennetut [[Fokker D.XXI]] -hävittäjät olivat osoittautuneet yhtä hyviksi kuin hollantilaiset, mutta merkittävästi halvemmiksi. Vuonna 1936 Tampereelle valmistuneella lentokonetehtaalla oli kapasiteettia.<ref name="Siivet">{{Lehtiviite
Rivi 41:
}}</ref>
Myrskyn esisuunnittelun tekivät pääasiassa [[Arvo Ylinen]], joka oli Valtion Lentokonetehtaan teknillinen johtaja, [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]] ja [[Torsti Verkkola]]. Ylisen siirryttyä Teknilliseen korkeakouluun syksyllä 1940, lentokonetehtaan suunnitteluosaston johdon otti [[Edward Wegelius]]. Vainion vastuulla oli Myrsky-projektissa [[aerodynamiikka]] ja Verkkolan rakennestatistiikka. Valtion lentokonetehdas ei nimennyt koneilleen pääsuunnittelijaa, joten sellaista ei Myrskylläkään ollut.
Prototyypin suunnitteluspesifikaatiota muutettiin suunnittelun aikana useaan otteeseen. Suunnittelu keskeytettiin 8. joulukuuta 1939 talvisodan aiheuttamien resurssiongelmien vuoksi neljäksi kuukaudeksi. Moottorien saatavuusongelmat viivästyttivät suunnittelua kesällä 1940 useilla kuukausilla. Voimalaitteeksi kaavailtua [[Bristol Taurus|Bristol Taurus III]] -moottoria ei kyetty hankkimaan puhjenneen toisen maailmansodan vuoksi ja sen tilalle valittiin syksyllä 1939 [[Pratt & Whitney]] Twin Wasp R-1830. Niitä saatiin [[saksa]]laisilta, jotka olivat saaneet niitä sotasaaliiksi [[Ranska]]ssa. Prototyyppi tilattiin joulukuussa 1940.<ref name="Siivet"/><ref name=HSHelsinki>{{Lehtiviite
| Tekijä = Tuomo Väliaho
Rivi 61 ⟶ 60:
Pääsyyksi onnettomuuksiin osoittautui aeroelastinen värähtely eli niin sanottu flutter-ilmiö. Ilmiössä rakenteisiin syntyy ilman virtauksen seurauksena hallitsematon, voimistuva värähtely, joka pahimmassa tapauksessa rikkoo rakenteen. Kokeissa löydettiin useita ilmiön mahdollistavia rajanopeus- ja korkeusyhdistelmiä. Koneen korkeusvakaimista ja -peräsimistä löytyi kaksi tai kolme flutter-muotoa. Yksi koneista (MY-4) tuhoutui siiven vääntymisestä ja siivekkeen rotaatiosta aiheutuvaan flutteriin, jonka pohjimmaisena syynä oli siivekkeiden tasapainotuksessa tapahtunut työvirhe. Perimmäisenä syynä ilmiöön oli liiallinen kevennys rakenteen jäykkyyden kustannuksella.<ref name="erikois">Raunio 2002</ref>
47 koneen VL Myrsky II -suursarja tilattiin Valtion lentokonetehtaalta 18. elokuuta 1942, eli paljon ennen [[Stalingradin taistelu|Stalingradin tappiota]], joka laukaisi Saksan myymään laivueellisen [[Messerschmitt Bf 109]] -hävittäjiä, jotka saatiin maahan keväällä 1943. Muu hävittäjäkalusto hupeni samaan aikaan sekä määrällisesti että laadullisesti, joten kotimaista hävittäjäkonetta kaivattiin kipeästi. Ensimmäiset VL Myrsky II -sarjatuotantokoneet, jotka valmistuivat vuodenvaihteessa 1943–1944, otettiin kokeilukäyttöön tuhoutuneiden koesarjan koneiden tilalle. Laatuongelmien vuoksi Ilmavoimat alkoi saada Myrskyjä vasta heinä–elokuussa 1944, joten niiden merkitys jatkosodassa jäi vähäiseksi.
Prototyyppi, koesarjakoneet ja suursarja mukaan lukien rakennettiin kaikkiaan 51 konetta. Viivästysten vuoksi kone ei vastannut ajan vaatimuksia hävittäjälentokoneelle. Silti se oli Messerschmitt Bf 109:n jälkeen ilmavoimien nopein hävittäjäkone jatkosodassa. Myrskyä käyttivät sodan aikana vain
Kymmenen koneen Myrsky III -sarja tilattiin 16. maaliskuuta 1944. Työt kuitenkin keskeytettiin 30. syyskuuta ja tilaus peruutettiin 30. toukokuuta 1945.<ref>Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari & Niska, Klaus s. 46</ref> Sarja olisi ollut varustettu Shvetsov M-63-moottorilla. Ennen sarjan valmistuksen keskeyttämistä valmistetut osat käytettiin Myrsky II -sarjan hyväksi.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}▼
▲Kymmenen koneen Myrsky III -sarja tilattiin 16. maaliskuuta 1944. Työt kuitenkin keskeytettiin 30. syyskuuta ja tilaus peruutettiin 30. toukokuuta 1945.<ref>Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari & Niska, Klaus s. 46</ref> Sarja olisi ollut varustettu Shvetsov M-63-moottorilla. Ennen sarjan valmistuksen keskeyttämistä valmistetut osat käytettiin Myrsky II -sarjan hyväksi.
== Käyttö==
[[Tiedosto:VL Myrsky II in flight.jpg|thumb|Ilmavoimien Myrsky ilmassa.]]
Rivi 74 ⟶ 72:
Myrskyn neljäs prototyyppi luovutettiin laivuekokeisiin joulukuussa 1943. Myrskyn ensimmäiseksi käyttäjäksi määrättiin Tiedustelulentolaivue 12. Ohjaajien tyyppikoulutus alkoi heinäkuun puolessa välissä ja koneiden luovutukset laivueelle elokuussa 1944.<ref name="Siivet"/> Ennen jatkosodan loppua Tiedustelulentolaivueet 12 ja 16 ehtivät vastaanottaa yhteensä 30 Myrskyä.
Jatkosodassa kaikkiaan 15 Myrskyä teki yhteensä 68 sotalentoa, joista toisessa käytiin ratkaisematon ilmataistelu [[Jakovlev Jak-7|Jak-7]]-hävittäjää vastaan. Kahdella muulla Myrskyllä vaurioitettiin ilmataistelussa kahta venäläistä hävittäjää, jotka molemmat tuhoutuivat laskussa. Kuusi Myrskyä teki pommituslennon 3. syyskuuta 1944
[[Lapin sota|Lapin sodassa]] kuusi Myrskyä teki 2.–23. marraskuuta 1944 yhteenä 13 sotalentoa, jotka olivat kaikki tiedustelutehtäviä.
▲[[Lapin sota|Lapin sodassa]] kuusi Myrskyä teki 2.–23. marraskuuta 1944 yhteenä 13 sotalentoa, jotka olivat kaikki tiedustelutehtäviä.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
Kaikkiaan Myrskyjä valmistui 51 kappaletta, ja niillä lennettiin hieman yli 3 000 tuntia.<ref name=HSHelsinki /> Hävittäjälaivueet 11 ja 13 varastoivat koneensa sodan jälkeen.<ref name="Historia"/>
Myrskyä pidettiin miellyttävänä lentää ja sen rullaus- ja maakäsittelyominaisuudet olivat leveän laskutelineen ansiosta myös hyvät. Se oli nopea ja riittävän ketterä, että sillä saattoi taistella [[kaartotaistelu]]a uusimpien venäläiskoneidenkin kanssa. Sen pahimmaksi viholliseksi osoittautui lopulta Suomen sää, kun Lapin sodassa ei ollut lentokonesuojia. Pakon sanelemat kompromissit koneen materiaalivalinnoissa kostautuivat erityisesti liiman heikkona laatuna. Liimauksista oli vaikea tehdä tasalaatuisia ja ne eivät kestäneet sateista syksyä, koneiden säilyttämistä ulkona tai varastoimista kylmissä tiloissa.<ref name="erikois"/><ref name=HSHelsinki /> Liitokset aukeilivat ja niitä jouduttiin vahvistamaan ruuveilla tai jopa nauloilla.
Vuosina 1943–1947 kymmenen Myrskyä tuhoutui onnettomuuksissa, joissa kuoli neljä lentäjää. Myrskyjen käyttö lopetettiin toukokuussa 1947 yhden koneen hajottua ilmassa. Viimeisen lentonsa Myrsky lensi helmikuussa 1948. Lentotunteja tuli yhteensä 3 051.<ref name="erikois"/> Onnettomuuden jälkeen oli todettu ettei koneita kannata sisällyttää [[Pariisin rauhansopimus|Pariisin rauhansopimuksessa]] määriteltyyn 60:n hävittäjän joukkoon, kun jo yksin Messerschmitt 109 -koneita oli Suomella satakunta, ja koneet romutettiin 1952–1953.<ref name="Siivet"/> 1949 alkaen käyttökelpoisia osia oli jo alettu purkaa Valmet Vihuria varten.<ref name="Historia"/> Vain yksi kone jäi jäljelle [[Kauhava]]n kentälle, kunnes vuonna 1965 kentän johtaja päätti, että kenttä siivotaan.<ref name=HSHelsinki />
== Tekniset tiedot ==
| |||