Ero sivun ”Goljat” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:580:F875:D5B1:83BC:813B:21A4) ja palautettiin versio 19350977, jonka on tehnyt Putsari Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
muutamasta lähteestä uusiksi Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Osmar Schindler David und Goliath.jpg|thumb
'''Goljat''' oli [[
Raamattu kertoo Goljatin pituudeksi kuusi [[kyynärä]]ä ja yhden vaaksan. Jättikokoinen ja raskaasti aseistautunut Goljat haastaa kenet tahansa [[Israelin heimot|israelilaisen]] soturin kaksintaisteluun oman armeijansa puolesta ja ratkaisemaan näin koko taistelun. Kun kuningas [[Saul]]in riveistä ei löydy rohkeaa soturia, nuori ja Goljatia paljon pienempi paimenpoika, veljiensä avustajaksi taisteluun tullut Daavid ottaa haasteen vastaan. Hän ilmoittaa taistelevansa Jumalan nimissä. Hän linkoaa kiven Goljatin otsaan ja tappaa ja mestaa maahan kasvoilleen kaatuneen Goljatin tämän omalla miekalla. Filistealaiset pakenevat, ja Daavid vie Goljatin pään mukanaan [[Jerusalem]]iin.<ref>{{raamatunpaikka|1.Sam. 17:1-58}}</ref> Myöhemmin Daavidista tulee yhdistyneiden israelilaisten kuningas.<ref name=whe />
Myöhemmin [[Toinen Samuelin kirja|toisessa Samuelin kirjassa]] (21:19) kerrotaan, että Goliatin tappoikin mies nimeltä Elhanan. Tämä on tulkittu kahdella tavalla: joko niin että Elhanan oli Daavidin oikea nimi, tai niin että Elhanan oli alkuperäisessä tarinassa Goljatin tappaja, ja myöhemmät Daavidin dynastian tukijat ovat vaihtaneet hänet kuningas Daavidiksi.<ref name=finkelstein /> [[Ensimmäinen aikakirja|Ensimmäisessä aikakirjassa]] (20:5) kerrotaan Elhanan, Jairin pojan, surmanneenkin Goljatin veljen Lahmin.<ref>{{raamatunpaikka|1.Aik. 20:5}}</ref>
Goljat kuvataan sotisovassa, joka muistuttaa kreikkalaisten [[hopliitti]]en varustusta. Sitä alkoi esiintyä kreikkalaisten palkkasotureiden käytössä Lähi-idässä vasta 600-luvulla eaa., vuosisatoja Daavidin jälkeen. Arkeologisten löytöjen perusteella filistealaisten Daavidin aikoina käyttämä varustus oli erilainen. Heillä ei esimerkiksi ollut pronssikypäriä tai metallisia säärisuojuksia, ja he kantoivat vain yhtä keihästä. Vasta 600-luvun eaa. kreikkalaisilla hopliiteilla oli käytössään samanaikaisesti kaikki se, mitä Goljatkin käytti.<ref name=finkelstein />
Kreikkalaista vaikutusta on nähty myös siinä, että Daavidin ja Goljatin tarina muistuttaa paljon Lähi-idässä samoihin aikoihin tunnetuksi tulleen kreikkalaisen [[Homeros|Homeroksen]] ''[[Ilias|Iliaan]]'' tarinoita. Goljat kuvataan samoin kuin Iliaan [[Akhilleus]], ja myös ''Iliaassa'' oli samankaltaisten kaksintaistelujen kuvauksia.<ref name=finkelstein />
Jotkut ovat nähneet Goljatin nimellä yhteyden lyydialaiseen nimeen [[Alyattes]], joka oli myös [[Lyydia]]n kuninkaan nimi.<ref name=finkelstein />
Goljatin pituus vaihtelee eri lähteissä, ja pituusmitatkaan eivät tuolloin olleet vakiintuneet. ''[[Septuaginta]]n'' ja historioitsija [[Josephus|Josephuksen]] perusteella Goljat oli 205 senttimetrin pituinen.<ref name=whe />
Daavidin voitto Goljatista on yksi monista juutalaisista kirjoituksista, joissa uskollisuus Jumalalle riittää voittoon sodassa. Kerotumuksen kirjoittajat myös esittävät Daavidin paremmassa valossa hallitsijana kuin kuningas Saulin.<ref name=whe /> Daavidin ja Goljatin taistelusta on tullut yleinen vertauskuva sille, kuinka altavastaaja pystyy päihittämään vahvemman ennakkosuosikin.<ref name=whe>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.worldhistory.org/article/1816/david--goliath/ | Nimeke = David & Goliath | Tekijä = Rebecca Denova | Ajankohta = 25.8.2021 | Julkaisu = World History Encyclopedia | Viitattu = 26.1.2023 }}</ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
| |||