Ero sivun ”Luonnonvakio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kemian ja termodynamiikan vakiot: kaasuvakion ja Boltzmannin vakion keskinäiset määritelmät toisinpäin (k on SI-järjestelmässä fundamentaalimpi) Merkkaus: 2017 source edit |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Luonnonvakio''' on [[suure]], jonka numeerinen arvo on universaali
Vuonna [[1937]] [[Paul Dirac]] esitti, että vakiot saattavat pienentyä suoraan verrannollisesti maailmankaikkeuden ikään. Sittemmin on kokeellisesti pyritty etsimään hypoteettisen luonnonvakioiden muuttumisen ylärajaa aikayksikköä kohti. Protonin ja elektronin massojen suhde on pysynyt 0,00001 prosentin tarkkuudella samana ainakin viimeiset seitsemän miljardia vuotta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://www3.mpifr-bonn.mpg.de/public/pr/pr-methanol-dec2012-en.html |Nimeke= Value:the ratio of the proton's mass |Julkaisija= Max-Planck-Institut für Radioastronomie (MPIfR)|Luettu=13.12.2012}}</ref>
== Dimensiolliset ja dimensiottomat luonnonvakiot ==
[[Dimensio]]llisten luonnovakioiden lukuarvo riippuu käytettävistä yksiköistä. Koska yksiköt ovat vain sopivasti määriteltyjä määriä suuretta, ei mikään teoria voi ennustaa dimensiollisten luonnonvakioiden arvoja. Esimerkiksi valonnopeus määritellään tavallisesti yksiköllä metriä per sekunti, jolloin saadaan arvoksi 299 792 458. Jos valonnopeus määriteltäisiin vaikkapa kilometreinä sekunnissa, olisi sen arvo 299 792,458.
Dimensiottomien luonnonvakioiden lukuarvot eivät riipu käytettävistä yksiköistä, koska yksiköt supistuvat pois. Ne ovat tavallisesti saman dimensioisten vakioiden osamääriä. Koska dimensiottomat vakiot ovat pelkkiä lukuja on mahdollista, että jokin tulevaisuuden teoria ennustaa niiden arvon. Kaikki [[luonnonlaki|luonnonlait]] voidaan ilmaista ilman dimensiollisia luonnonvakioita poistamalla yhtälöistä kaikki yksiköt ({{K-en|nondimensionalization}}), jolloin jäljelle jää vain dimensiottomia vakioita. Tämän vuoksi dimensiottomia vakioita kutsutaan myös perustavanlaatuisiksi luonnonvakioiksi ({{K-en|fundamental physical constant}}).
Rivi 14:
Osalle luonnonvakioista voidaan nykyisin ilmoittaa tarkat arvot, koska [[SI-järjestelmä]]ssä perusyksiköt on määritelty niiden avulla.
== Yleiset luonnonvakiot ==
{| class="wikitable"
|-
Rivi 45:
== Sähkömagneettiset vakiot ==
{| class="wikitable"
|-
Rivi 116 ⟶ 115:
|-
|}<noinclude>
== Atomi- ja ydinfysiikan vakiot ==
{| class="wikitable"
|-
Rivi 184 ⟶ 181:
|}<noinclude>
== Kemian ja termodynamiikan vakiot ==
{| class="wikitable"
|-
Rivi 277 ⟶ 273:
|}<noinclude>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Luonnonvakiot}}
| |||