Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
 
== Terveysvaikutukset ==
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an, josta vaoisaattaa aiheutua terveysongelmia yleensä vain silloin, kun elinten rajapinnoille syntyy kudosvaurioita<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref><ref name=":03">{{Lehtiviite|Tekijä=Bruce Beutler|Otsikko=Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder|Julkaisu=Pathogens|Ajankohta=2016-01-07|Vuosikerta=5|Numero=1|Sivut=5|Doi=10.3390/pathogens5010005|Issn=2076-0817|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4810126/}}</ref>. Esimerkiksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Francisco Guarner, Juan-R Malagelada|Otsikko=Gut flora in health and disease|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2003-02-08|www=http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Viitattu=26.2.2017|Kieli={{en}}}}</ref> Maitohappobakteerit voivakint ehkäistä tai hoitaa [[antibiootti|antibioottikuureista]] johtuvaan ripulia. Lisäksi lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että joillain maitohappobakteereilla on joissain tapauksissa hoitovaikutusta myös muunlaiseen ripuliin. Esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän [[rotavirus|rotaviruksen]] aiheuttaman ripulin kestoa lapsilla.
Osalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen samalla kun jotkut maitohappobateerilajit pahentavat kyseistä sairautta<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang|Otsikko=Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?|Julkaisu=Frontiers in Immunology|Ajankohta=2022|Vuosikerta=13|Doi=10.3389/fimmu.2022.883747/full|Issn=1664-3224|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fimmu.2022.883747}}</ref>. Bifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu myös vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä kipuja<ref name="Nimetön-rEiv-1" />.
 
OsallaBifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä kipuja<ref name="Nimetön-rEiv-1" />. Lisäksi osalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen samalla kun jotkut maitohappobateerilajit pahentavat kyseistä sairautta<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang|Otsikko=Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?|Julkaisu=Frontiers in Immunology|Ajankohta=2022|Vuosikerta=13|Doi=10.3389/fimmu.2022.883747/full|Issn=1664-3224|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fimmu.2022.883747}}</ref>. Bifidobakteereja sisältävien valmisteiden on havaittu myös vähentävän hieman ärtyvän suolen oireyhtymään liittyviä kipuja<ref name="Nimetön-rEiv-1" />.
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Nobel-palkittu tutkija [[Ilja Metšnikov]] esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten Lactobacillus bulgaricus, voivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui pelkästään Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, koska sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ei ollut olemassa. Myöhemmin havaittiin kuitenkin, että Lactobacillus acidophilus on ainoa maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa.<ref>Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]</ref>
 
=== Katteettomat uskomukset ===
Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät [[Lactobacillus rhamnosus|Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit]] parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] EFSA ei kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-vanhin-maitohappobakteeribrandi-valio-gefilus-tayttaa-25-vuotta?publisherId=2033&releaseId=24563011|nimeke=Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta {{!}} Valio Oy|julkaisu=www.sttinfo.fi|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/ravitsemus--ja-terveysvaitteet/|nimeke=Ravitsemus- ja terveysväitteet|tekijä=Ruokavirasto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Nobel-palkittu tutkija [[Ilja Metšnikov]] esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten [[Lactobacillus bulgaricus]], voivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui pelkästään Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, koska sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ei ollut olemassa. Myöhemmin havaittiinon kuitenkinhavaittu, että [[Lactobacillus acidophilus]] on ainoa jugurtissa mahdollisesti esiintyvä maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa.<ref>Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]</ref>
Maitohappobakteereiden on ajateltu myös ehkäisevän tai hoitavan ripulia. Tutkimusten mukaan ne tehoavat aikuisilla kuitenkin vain [[antibiootti|antibioottikuureista]] johtuvaan ripuliin. Lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin havaittu joillain maitohappobakteereilla olevan hoitovaikutusta joissain tapauksissa. Esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän lapsilla [[rotavirus|rotaviruksen]] aiheuttaman ripulin kestoa.
 
== Lähteet ==