'''Leningradin rintama''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sotatoimiyhtymä [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[jatkosota|jatkosodan]] aikaan.
Se perustettiin elokuussa 1941, kun Stalin jakauttijakoi [[Pohjoinen Rintama|Pohjoisen Rintaman]] kahtia Leningradin- ja [[Karjalan Rintama|Karjalan Rintamaan]]. Sotatoimiyhtymän vahvuus oli suurimmillaan noin kahdeksan armeijaa, joista viisi [[Leningradin saarto|Leningradin saarron]] sisäpuolella. Joulukuussa saarron ulkopuolisista armeijoista perustettiin [[Olhavan Rintama]]. Kun Leningradin- ja Olhavan rintamat olivat karkoittaneet saksalaiset [[Narvajoki|Narvajoelle]] ja rintamat yhdistettiin, se sai hyökkäystehtävän suomalaisia vastaan. Kesäkuun 10. kesäkuuta 1944 yhtymä aloitti suurhyökkäyksensä Valkeasaaressa ja pääsi läpimurtoon. Sen tehtävänä oli viellävielä vain päästä [[Viipuri]]in asti, mutta [[VT-asema]]n murruttua sen tavoitteeksi annttiinannettiin [[Saimaa]] ja myöhemmin [[Kymijoki]]. [[VKT-asema]]ssa rintaman hyökkäykset pysäytettiin Tienhaarassa, Tali-[[Ihantalan suurtaistelu|Tali-Ihantalassa]], [[Vuosalmen taistelu|Vuosalmella]] ja Viipurinlahdella. Yhtymän tappiot pelkästään kaatuneina olivat useita kymmeniätuhansia. Heinäkuun puolivälin jälkeen neuvostojoukot siirtyivät asemasotaan ja luovuttivat joukkojaan muille rintamille.
