Ero sivun ”Albrecht von Wallenstein” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Schiller-sitaatti: leben und leben lassen |
||
Rivi 13:
Ruotsi liittyi sotaan protestanttien puolelle vuonna 1630 ja löi katoliset joukot [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldissä]] 1631. Keisarin pyynnöstä Wallenstein kokosi uuden armeijan, vaikka oli jopa tunnustellut mahdollisuutta Ruotsin puolelle liittymiseen. Wallenstein vaati keisarilta itselleen suuren toimintavapauden. Hän sai joukkoineen Nürnbergin rintaman tasapainoon, mutta epäonnistui [[Lützenin taistelu|Lützenin taistelussa]] 1632. Hän vetäytyi taas Böömiin ja aikoi ottaa entistä voimakkaamman otteen keisarikunnan politiikasta. Tällöin hänen liittolaisensa herttua [[Maksimilian I (herttua)|Maksimilian I]] aloitti diplomaattisen toiminnan häntä vastaan. Wallenstein lähti neuvottelemaan ruotsalaisten kanssa [[Eger|Egerin]] kaupunkiin, jonka kaupungintalossa hänet murhattiin avustajineen helmikuussa 1634. <ref name="oe" /> Murhan takana olivat keisarikunnan vallanpitäjät.
Wallenstein oli uskonasioissa varsin vapaamielinen. Hän osallistui uskonsotaan vain saadakseen itselleen valtaa. Vallan tavoittelijana hän oli tarmokas, taidokas ja häikäilemätön.
==Wallenstein kirjallisuudessa== Kirjailija [[Friedrich Schiller]] on kuvannut tämän onnensoturin persoonaa trilogiassaan ''Wallenstein''. <ref name="oe" /> Schiller on pannut Wallensteinin suuhun lauseen “Elää ja antaa toistenkin elää”: {{sitaatti|Dem eigenen Körper war er strenge;<br> Dem Soldaten ließ er vieles passieren,<br>
Und gings nur nicht aus seiner Kassen,<br>
Sein Spruch war: leben und leben lassen.|<ref>Friedrich Schiller: ''Werke in drei Bänden. III'', Carl Hanser Verlag, München 1966, Sivu 22.</ref>}}
== Lähteet ==
| |||