Ero sivun ”Finnoon allas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kiistanalainen teksti poistettu
Rivi 1:
{{tekijänoikeus}}
[[Kuva:Suomenoja.jpg|thumb|250px|Suomenojan jätevesilammikko]]
'''Suomenojan jätevesilammikko''' sijaitsee Ali-Suomenojan [[höyryvoimalaitos|höyryvoimalaitoksen]] kainalossa ja on lintujen levähdysalue. Alueella on kaksi lintutornia ja etenkin muuttolintujen esiintymisaikaan paljon kiikaroivia lintubongaajia.
 
== Suomenoja vuonna 1960 ==
 
Vuoteen [[1963]] saakka Finnoonlahti oli [[ruovikko]]inen ja luonnontilainen merenlahti. Tuolloin lahden ympärille rakennettiin [[maavalli]] ja [[lahti]] padottiin [[jätevedenpuhdistamo]]n saostusaltaaksi. Rehevän lahden linnusto oli jo tuolloin monipuolinen.
 
Rehevöittävät jätevedet ja alueen pohjoisosan täyttö muovasivat lahden nykyisen kaltaiseksi. [[1960-luku|1960-luvulla]] rakennettu Espoon Sähkön lämpövoimala varastoalueineen muutti vielä lahden maisemaa melkoisesti.
 
== Suomenoja vuonna 1990 ==
 
Ihmistoiminnan aiheuttamista muutoksista huolimatta alue on säilyttänyt merkityksensä tärkeänä luontokohteena ja arvokkaana lintuvetenä. Nykyisin allasaluetta käytetään vain häiriötilanteissa tilapäisenä ylivuotoaltaana.
 
Vesialueen ympäri kulkevalla noin 1,7 [[kilometri]]n pituisella [[luontopolku|luontopolulla]] on helppo tutustua Suomenojan monipuoliseen [[luonto]]on. Kahdeksan opastaulua kertovat alueen [[kasvillisuus|kasvillisuudesta]] ja [[eläimistö]]stä. Polun varrelle rakennetaan kaksi havainnointilavaa, joilta voi tarkkailla eläinten puuhia niitä häiritsemättä.
 
Eläinmaailma-lehti ja [[Maailman Luonnon Säätiö]]n (WWF) Suomen Rahasto järjestivät 1989 lintumaraton-tempauksen alueen suojelun ja kunnostustyön vauhdittamiseksi. Luontopolku rakennelmineen on WWF:n ja Espoon kaupungin toteuttama.
 
== Monipuolinen virkistysalue ==
 
Linnut ovat Suomenojan luonnon näkyvin ja kuuluvin osa. Lahdella ja sen lähimetsissä on tavattu yli 220 lintulajia, joista säännöllisiä pesintälajeja on noin 70. Muuttoaikoina lahdella käy kova vilske; sadat vesilinnut, [[kahlaaja]]t ja pikkulinnut levähtävät täällä muuttomatkansa varrella.
 
[[Kosteikko]]alueen kasvilajisto on monipuolinen. [[Järviruoko]] ja [[osmankäämi]] ovat valtalajeja. Täytemaa-alueilla kasvaa lukuisa joukko yksivuotisia joutomaakasveja.
 
[[Ruovikko|Ruovikon]] tiheän ja rehevän kasvillisuuden kätköissä piileksii monenlaisia eläimiä. Useat erilaiset [[kovakuoriainen|kovakuoriaiset]], [[perhonen|perhoset]], [[korento|korennot]] ja [[hämähäkki|hämähäkit]] kasvattavat uusia sukupolvia korsien kätköissä. Ne ovat linnuille tärkeätä ravintoa.
 
Kaksi pohjoisamerikkalaista tulokaslajia elää lahden ruovikoissa. [[Piisami]]en läsnäolon huomaa parhaiten niiden rakentamista kekopesistä. [[Minkki|Minkit]] vaanivat saalistaan [[kaislikko|kaislikon]] kätköissä.
 
----
 
Teksti: Erkki Virolainen
Espoon kaupungin ympäristötoimiston tilaamana
 
[[Luokka: Espoo]]