Versio 29. huhtikuuta 2022 kello 08.44 muokkaa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 91 011 muokkausta p kolla ← Vanhempi muutos		Nykyinen versio 6. marraskuuta 2022 kello 22.34 muokkaa kumoa Jmk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 91 011 muokkausta käyks
Rivi 59: Pohjoisessa konfliktilla oli alueellisten kiistojen lisäksi vahva taloudellinen osatekijä. Newfoundlandissa sijaitsi brittiläinen siirtomaakunta [[St. John’s (Kanada)\|St. John’s]] ja ranskalainen siirtomaakunta [[Plaisance]], joissa molemmissa oli useita pienempiä pysyviä asutuksia. Saarella sijaitsi myös monia kausittaisia asutuksia, joita eurooppalaiset kalastajat käyttivät.<ref>Drake, s. 115.</ref> Nämä siirtolaiset, joita oli yhteensä 2 000 englantilaista ja 1 000 ranskalaista vakituista asukasta (ja useita kausikohtaisia vierailijoita), kilpailivat keskenään [[Newfoundlandin matalikko\|Newfoundlandin matalikon]] kalavesistä, joita käyttivät myös Acadien kalastajat (joka kattoi silloin nykypäivän [[Nova Scotia]]n, [[New Brunswick]]in ja Massachusettsin.<ref>Pope, s. 202–203.</ref><ref>Drake, s. 115, 203.</ref> [[Acadie]]n ja Uuden Englannin raja-alue säilyi kyseenalaisena huolimatta rajalla käydyistä taisteluista [[Kuningas Vilhelmin sota\|kuningas Vilhelmin sodassa]]. [[Uusi Ranska]] määritteli Acadien rajan sijaitsevan Kennebec-joella [[Maine (osavaltio)\|Mainen]] eteläpuolella.<ref name="William Williamson 1832. p. 27">Williamson, s. 27; Griffiths, s. 61; Campbell, s. 21.</ref> Katolista lähetystyötä tehtiin Norridgewockissa, Penobscotissa ja ranskalaisessa asutuksessa Penobscotin lahdella, jotka olivat kaikki kärsineet Acadieen päin vaeltavien Uuden Englannin siirtolaisten ~~hyökkäksistä~~hyökkäyksistä kuningas Vilhelmin sodassa.<ref>Drake, s. 36</ref> Raja-alueet [[Saint Lawrence (joki)\|Saint Lawrence -joen]] ja Massachusettsin sekä New Yorkin välissä olivat vielä alkuperäisasukkaiden asuttamia (pääosin [[Abenakit\|abenakien]] ja [[Irokeesit\|irokeesien]]), ja yhdyskäytävää [[Hudson (joki)\|Hudson-joen]] ja [[Champlainjärvi\|Champlainjärven]] välillä oli käytetty ryöstöretkiin molempiin suuntiin aiemmissa konflikteissa. Vaikka alkuperäisasukkaiden uhka oli jokseenkin vetäytynyt johtuen tautien ja edellisen sodan harventamista asukasluvuista, heidät nähtiin yhä uhkana syrjäisille asutuksille.<ref>Drake, s. 150.</ref> Hudsoninlahden alueista (jotka tunnettiin Englannissa [[Rupertinmaa]]na) ei taisteltu merkittävästi tässä sodassa. Vaikka ne olivat toimineet kilpailevien ranskalaisten ja englantilaisten kauppakomppanioiden kiistojen näyttämönä alkaen 1680-luvulta, vuoden 1697 [[Rijswijkin rauha]] antoi lähes koko lahden Ranskan haltuun. Ainoa merkillepantava tapaus oli ranskalaisten [[Fort Albanyn taistelu (1709)\|hyökkäys Fort Albanyn]] etuvartioasemaan vuonna 1709.<ref>Newman, s. 87, 109–124.</ref><ref>Bryce, s. 58.</ref> [[Hudson’s Bay Company]], pettyneenä Rijswijkin rauhan ehtoihin, lobbas onnistuneesti sen alueiden palauttamista tämän sodan päättäneissä neuvotteluissa.<ref>Newman, s. 127–128.</ref>

Ero sivun ”Kuningatar Annan sota” versioiden välillä