Wikipedia

Ero sivun ”Lähijuna” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p lisätty huomiota kaipaavia korjausehdotuksia
päivitystä, Kehitysmahdollisuudet-osio kirjoitettu uudelleen
Rivi 1:
[[Tiedosto:KeravaR train at Tampere railway station 901.jpg|pienoiskuva|[[Sm4]]-lähijuna Keravan[[Tampereen asemallarautatieasema|Tampereella]] kesäkuussa 2022.]]
[[Tiedosto:Eil-juna Kouvolassa.jpg|pienoiskuva|Veturivetoinen [[Eil ja Eilf|Eil]]-lähiliikennevaunuista koostuva juna [[Kouvolan rautatieasema|Kouvolassa]] tammikuussa 2020.]]
 
'''Lähijuna''' on [[Suomi|Suomessa]] käytetty nimitys [[paikallisjuna]]sta, joka liikennöi pääasiassa suurten kaupunkiseutujen sisällä tai välillä. Suomessa lähijunaliikennettä rautateitseLähijunaliikennettä harjoittaa [[VR-Yhtymä|VR]]. VR:nLähijunaliikennettä lähijunatajetaan koostuvat useimmin junayksiköistäpääosin [[Sm2]]-, [[Sm4]]- taija [[Sm5]]-sähkömoottorijunilla, mutta ruuhkaliikenteessä käytetään myös veturivetoisia [[lähiliikennevaunu]]ista koostuvia junia ajetaan.
 
== Liikennöinti ==
[[Tiedosto:JKOY Sm5 44 Len 2016-05-09.jpg|pienoiskuva|[[Sm5]]-lähijuna [[Lentoaseman rautatieasema|Lentoasemalla]] toukokuussa 2016.]]
 
Lähijunaliikennettä liikennöidään Suomessa kolmellaneljällä alueella:
 
* [[Helsingin seudun lähijunaliikenne]]ttä liikennöidään rataosilla:
Rivi 21:
** Tampere–Lempäälä–Toijala–Hämeenlinna–Riihimäki–Helsinki
 
* [[Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenne|Riihimäen ja Lahden lähialueillaseudun lähijunaliikennettä]] liikennöidään rataosilla:
** [[Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenne|Riihimäki–Lahti]]
 
** [[Lahti–Kouvola–Kotka-lähijunaliikenne|Lahti–Kouvola–KotkaKymenlaakson seudun lähijunaliikennettä]] liikennöidään rataosilla:
** Kouvola–Lahti–Helsinki
** Kotka–Kouvola–Lahti–Helsinki
 
== Historia ==
{{Lähteetön}}
Lähiliikenteen edeltäjänä toimivat höyry- ja dieselkalustolla liikennöidyt paikallisjunat vuodesta 1886, jolloin liikenne alkoi neljällä junaparilla Helsinki–Järvenpää-reitillä.
 
1960-luvun puolessavälissä Valtionrautatiet teki periaateratkaisun, jonka mukaan paikallisjunaliikenne lukuun ottamatta [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] lähiliikennettä oli kannattamatonta ja se tulisi pääosin lakkauttaa. Lähijunaliikennettä alettiin karsia. Lakkautukset kohtasivat kovaa kritiikkiä, jonka seurauksena vuonna 1973 päätettiin, että VR sai valtion tukea kannattamattoman paikallisliikenteen ylläpitoon. Lopulta lähiliikenne lakkautettiin muualta kuin Helsingin seudulta.
 
Varsinaisesti lähiliikenne-termin käyttö alkoi vuonna 1969 sähköjunaliikenteen alkaessa. Vuoden 1975 reittikaaviossa otsikkona on "Rautateiden”Rautateiden lähiliikenne"lähiliikenne”.<ref name="Oksanen 1">{{Lehtiviite | Tekijä = Oksanen, Jarmo| Otsikko = VR:n sähköinen lähiliikenne 25 vuotta osa 1| Julkaisu =Resiina | Ajankohta = 31.3.1994| Vuosikerta = 26| Numero = 2/1994 | Sivut = 2-16| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija =SRHS/MRY | Issn = 0356-0600 | Viitattu = 20.6.2017| Kieli = fi}}</ref>
 
1960-luvun lopulla tehtiin myös päätökset pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kehittämistestäkehittämisestä Saksan S-Bahn-järjestelmien, Espanjan Cercaniasin (Barcelonassa Rodalies), Kööpenhaminan S-Togin ja Tukholman Pendeltåg-järjestelmän kaltaiseksi nopean kaupunkiliikenteen sähköradaksi. Ensimmäinen modernisoitu ja sähköistettusähköistetty rataosuus, Helsinki–Kirkkonummi, valmistui 1969. 1980-luvun jälkeen Helsingin seudun lähiliikenne pysyi maan ainoana lähijunajärjestelmänä vuoteen 2017, jolloin Riihimäen ja Lahden välinen lähiliikenne aloitettiin. Tampereen seudulla lähiliikenne alkoi vuonna 2019. Lahden ja Kotkan välinen [[Taajamajuna Suomessa|taajamajunaliikenne]] muuttui lähijunaliikenteeksi vuonna 2022.
 
1980-luvun jälkeen Helsingin seudun lähiliikenne pysyi maan ainoana lähijunajärjestelmänä kesäkuuhun 2017, jolloin Riihimäen ja Lahden välinen lähiliikenne aloitettiin ja junat saivat oman linjatunnuksen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://resiinalehti.fi/artikkeli/107 | Nimeke = Tasoristeys 3/2017 | Julkaisu = Resiina-lehti | Viitattu = 15.10.2022}}</ref>. Tampereen seudulla lähiliikenne alkoi joulukuussa 2019<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://resiinalehti.fi/artikkeli/122 | Nimeke = Tasoristeys 4/2019 | Julkaisu = Resiina-lehti | Viitattu = 15.10.2022}}</ref>. Lahden ja Kotkan välinen taajamajunaliikenne muuttui lähijunaliikenteeksi tammikuussa 2022<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://resiinalehti.fi/artikkeli/134 | Nimeke = Tasoristeys 1//2022 | Julkaisu = Resiina-lehti | Viitattu = 15.10.2022}}</ref>.
== Kehitysmahdollisuudet ==▼
 
▲== Kehitysmahdollisuudet ==
[[Turun kaupunkiseutu|Turun]] ja [[Tampereen kaupunkiseutu|Tampereen kaupunkiseuduilla]] on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille ja tehty tästä useita selvityksiä {{Lähde}}. Myös muutamilla muilla rataosilla on esitetty paikallisjunaliikenteen palauttamista tai sen kehittämistä.
[[Turun kaupunkiseutu|Turun kaupunkiseudulla]] on useaan otteeseen vaadittu paikallisjunaliikenteen palauttamista eri rataosille. Liikenteen palauttamista on esitetty ainakin reiteille Uusikaupunki–Turku–Tampere.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/5785643 | Nimeke = Varsinais-Suomen kuntajohtajat vaativat lähijunaliikenteen kehittämistä – vetoomuksessa ehdotetaan kaukoliikenteelle uusia pysähdyspaikkoja | tekijä = Lätti, Kirsi | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 7.10.2022 | Viitattu = 15.10.2022}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11743980 | Nimeke = Lähijunat Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja muuallekin – jääkö vihreiden esitys haaveeksi? Ministeri: "Raideliikenne raskasta järjestää" | Tekijä = Heima, Timo-Pekka | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 21.1.2021 | Viitattu = 15.10.2022}}</ref> [[Oulu]]n seudulla lähijunaliikennettä on ehdotettu reitille Liminka–Oulu–Ii.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kaleva.fi/selvitys-lahijuna-sopii-oulun-seudulle-liminkaoulu/1708396 | Nimeke = Sel­vi­tys: Lä­hi­ju­na sopii Oulun seu­dul­le – Li­min­ka–Ou­lu–Ii lä­hi­ju­na­lii­ken­ne tunnin vuo­ro­vä­lein to­teu­tui­si noin 36 mil­joo­nal­la eurolla | Tekijä = Murtovaara, Helge | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 4.6.2019 | Viitattu = 15.10.2022}}</ref> Lisäksi ainakin [[Kuopio]]ssa lähijunaliikennettä on esitetty.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3036437 | Nimeke = Kuopioon visioidaan lähijunia - "Ei unelias maaseutukaupunki" | Tekijä = Patrakka, Jukka | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 7.10.2016 | Viitattu = 15.10.2022}}</ref>
 
Lähijunien vaihtoehdoksi on esitetty [[duoraitiovaunu]]ja. Kuopio aloitti vuonna 2019 selvityksen duoraitiovaunujen suunnittelusta Pohjois-Savon alueella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/df7e7c12-7b35-466f-abb1-34cbd01580c3 | Nimeke = Kuopion kaupungin hurja suunnitelma: Ratikka kulkemaan Pohjois-Savoon eri paikkakuntien välille | Tekijä = Kilpeläinen, Kia | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 20.12.2018 | Viitattu = 15.10.2022}}</ref>
[[YTV]], [[Suomen valtiovarainministeriö|Valtiovarainministeriö]] sekä paikallisjunaliikenteen kehittämistä vaatineet alueet ovat olleet tyytymättömiä VR Oy:n ostoliikenteen hintatasoon, jota ne pitävät suhteettoman korkeana verrattuna [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|HKL:n]] metroliikenteeseen ja linja-autoliikenteeseen. Ratkaisuksi on esitetty paikallisjunaliikenteen kilpailuttamista.
 
Voidaan pitää todennäköistä, että lähivuosina{{milloin}} ainakin YTV-alueen paikallisliikenne sekä mahdollinen uusi paikallisjunaliikenne esimerkiksi [[Varsinais-Suomen maakunta|Varsinais-Suomessa]] tai [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]] toteutetaan kilpailutettuna. Todennäköisesti myös Suomessa otetaan tällöin käyttöön kevyttä moottorijunakalustoa ja [[duoraitiovaunu]]ja.{{Kenen mukaan}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
*[https://www.vr.fi/rautatieasemat-ja-reitit/lahiliikenne#lahiliikennekartta VR: Lähijunaliikenteen kartta]
 
[[Luokka:Suomen lähijunaliikenne|*]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lähijuna”