Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
hyvät ja pahat mh-bakteerit
Rivi 1:
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri|bakteerilaji]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Lisäksi myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit mielletään usein maitohappobakteereiksi , vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.
 
Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston [[Normaalifloora|normaaliflooraan]],<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref> eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeja, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologia:normaalimikrobisto|nimeke=Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2020-03-27}}</ref> Syöpähoitoja saavat potilaat ja muut immuunipuutoksesta kärsivät muodostavat kuitenkin poikkeuksen edellä mainitusta maitohappobakteereiden vaarattomuudesta.<ref name="Nimetön-rEiv-1">{{Verkkoviite|osoite=https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|nimeke=Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein|julkaisu=Apteq|ajankohta=2020-01-23|viitattu=2020-04-06|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20200406124220/https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|arkistoitu=2020-04-06}}</ref>
 
Osalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen samalla kun jotkut maitohappobateerilajit pahentavat kyseistä sairautta<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang|Otsikko=Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?|Julkaisu=Frontiers in Immunology|Ajankohta=2022|Vuosikerta=13|Doi=10.3389/fimmu.2022.883747/full|Issn=1664-3224|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fimmu.2022.883747}}</ref>.
 
== Käyttö elintarvikkeissa ==
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa, kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä.<ref>{{Lehtiviite | www = https://link.springer.com/article/10.1007/s002530051285| Otsikko = Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1| Tekijä = A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani| Vuosi = 1998|Vuosikerta =50|Numero =2| Julkaisu =Applied Microbiology and Biotechnology | Kieli = {{en}}}}</ref> Elintarvikkeiden valmistuksekssavalmistuksessa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt ''[[Lactobacillus]]'', ''[[Lactococcus]]'', ''[[Pediococcus]]'', ''[[Leuconostoc]]'' ja ''[[Enterococcus]]''.
 
== Terveysvaikutukset ==
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an.<ref>{{lehtiviite | Doi = 10.1016/S0168-1605(98)00044-0 |Otsikko = Overview of gut flora and probiotics |Julkaisu = International Journal of Food Microbiology |Vuosikerta = 41 |Numero = 2 |Vuosi = 1998 |Tekijä = Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld | Kieli = {{en}}}}</ref> Esimeriksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Osalla maitohappobakteerilajeista on havaittu olevan suotuisa vaikutus autoimmuunisairaus SLE:hen samalla kun jotkut maitohappobateerilajit pahentavat kyseistä sairautta<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Weijie Wang, Yongsheng Fan, Xinchang Wang|Otsikko=Lactobacillus: Friend or Foe for Systemic Lupus Erythematosus?|Julkaisu=Frontiers in Immunology|Ajankohta=2022|Vuosikerta=13|Doi=10.3389/fimmu.2022.883747/full|Issn=1664-3224|www=https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fimmu.2022.883747}}</ref>.
 
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Nobel-palkittu tutkija [[Ilja Metšnikov]] esitti 1800-luvun lopulla, että jogurtin ja muiden hapanmaitotuotteiden valmistuksessa käytetyt bakteerit, kuten Lactobacillus bulgaricus, voivat korvata haitallisia suolistobakteereita lisäten terveyttä ja pidentäen elinikää. Teoria jugurtin terveysvaikutuksista perustui Metsnikovin ja hänen tuttaviensa kokemuksiin, eikä sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ollut olemassa. Myöhemmin havaittiin kuitenkin, että Lactobacillus acidophilus on ainoa maitohappobakteeri, joka kykenee edes elämään paksusuolessa.<ref>Recycling Metchnikoff: [Probiotics, the Intestinal Microbiome and the Quest for Long Life. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3859987/]</ref>