Ero sivun ”Haminan kadettikoulu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
'''Haminan kadettikoululla''' tarkoitetaan [[Kadettikoulu|Suomen kadettikoulu]]a vuosina [[1819]]–[[1901]]. Tätä ennen koulu oli toiminut [[Haapaniemen kadettikoulu|Haapaniemellä]], josta se siirtyi tulipalon vuoksi [[Hamina]]an.
Koulu oli luonteeltaan yleissivistävä. Keskeisiä olivat uudet kielet, matematiikka ja luonnontieteet. Moni koulun kasvatti siirtyi merkittäviin siviilitehtäviin, muun muassa [[keskusvirasto|keskusvirastojen]] johtajiksi ja [[Maaherra|maaherroiksi]]. Käytännön sotataitoja ei juuri opetettu, vaan ne oli omaksuttava joukko-osastopalveluksessa. Kaikkiaan 1607 kadetista peräti 211 yleni [[kenraali]]n arvoon.
[[Fennomania|Fennomaanit]] arvostelivat koulua ruotsinmielisyydestä. Sen oppilaat olivat lähes yksinomaan ruotsinkielisistä perheistä ja enimmäkseen aatelisia. 1800-luvun alkuvuosikymmeninä koulussa oli opetettu suomea, mutta myöhemmin koulun johto lopetti opetuksen tarpeettomana. Koulun läpäisi vain muutamia äidinkielenään suomea puhuneita poikia, joista yksi tunnetuimpia oli kenraaliluutnantti [[Kaarlo Kivekäs (kenraali)|Kaarlo Kivekäs]].<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Mannerheim| Julkaisija = Tammi| Vuosi =2016| Tekijä = Turtola, Martti| Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn =9513191125| Kieli = {{fi}}}}</ref>
[[Fennomania|Fennomaanit]] arvostelivat koulua ruotsinmielisyydestä. Sen kohtaloksi koitui kuitenkin yleinen venäläistämispolitiikka. Koulun käyneiden, "fredrikshamnarien", vaikutus jatkui Suomessa kauan, ja tunnettuja edustajia olivat muun muassa [[Carl Enckell]], [[Rudolf Walden]] sekä koulusta erotettu [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. Mannerheim]].▼
▲
Kadettikoulun lakkauttaminen liittyy Suomessa 1901–1903 järjestettyihin [[Sortokaudet|asevelvollisuuskutsuntalakkoihin]], minkä seurauksena Venäjä lopulta lakkautti Suomessa kansalliset joukko-osastot. Suomen suuriruhtinaskunta korvasi puolustussuoritteidensa vähenemisen [[sotilasmiljoonat|sotilasmiljoonilla]] eli suoralla tulonsiirrolla Venäjän keisarikunnan budjettiin. [[Nikolai Bobrikov]] antoi Haminan kadettikoulusta laitosta lakkauttaessaan vuonna 1903 tarkkanäköisen kuvauksen. Kadeteista pyrittiin tuottamaan hyviä upseereita keisarin armeijaan, mutta koulun perusideologiana oli [[Johan Ludvig Runeberg|runebergiläinen]] [[Vänrikki Stoolin tarinat|isänmaallisuus]]. Laitos oli Suomen säätyläistön ikkuna keisarikuntaan ja samalla venäläis-suomalaisten suhteiden ilmapuntari.
| |||