Ero sivun ”Myytti” versioiden välillä

[[Kuva:Gustave Moreau 006.jpg|thumbpienois|180pxpysty|''[[Gustave Moreau]], ''[[Prometheus]]'', 1868.]]

'''Myytti''' eli '''jumalaistaru'''<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti">{{MOT | Kappale=Myytti}}</ref> ({{k-grc|μῦθος|mythos}}, ’puhe’, ’kertomus’, ’tarina’)<ref>{{LSJ | Id=mu=qos | Nimeke=μῦθος | Viitattu=20.1.2009}}</ref> on [[JumalaJumalolento|jumalia]], [[Yliluonnollinen|yliluonnollisia]] olentoja, [[Maailmankaikkeus|kaikkeuden]] syntyä tai muuta vastaavaa aihetta käsittelevä [[kertomus]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti"/> Myös suuresti ihailtuja, tarunomaisia henkilöitä kutsutaan joskus myyteiksi tai myyttisiksi. Myytti kuuluu yleensä kiinteästi johonkin laajempaan [[mytologia]]an eli jumaltarustoon.

Kreikan sana ''mythos'' piti alun perin sisällään useita erilaisia merkityksiä, kuten ’puhe’, ’sana’ ja ’kertomus’. Myöhemmin sana ''[[logos]]'' peri sanan ''mythos'' merkityksiä, ja viimeksi mainittu alkoi yhä useammin viitata valheeseen totuuden vastakohtana.<ref name="Simonsuuri-1-3">Simonsuuri 2002, s. 35-38.</ref> Arkikielessä myytillä tarkoitetaan tarunomaista asiaa, [[kuvitelma]]a, [[uskomus]]ta, harhakäsitystä tai jotain järkiperusteita vailla olevaa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: myytti"/><ref name="Pienehkö sivistyssanakirja: myytti">{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Myytti | Julkaisu=Pienehkö sivistyssanakirja | Osoite=https://jkorpela.fi/cgi-bin/haku.pl?key=myytti | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Viitattu=12.5.2007}}</ref>

* Maailmankaikkeuden synty eli ''kosmogonia'' (esim.esimerkiksi [[luomiskertomukset]])

* Jumalten synty eli ''teogonia'' (esim.esimerkiksi [[Hesiodos|Hesiodoksen]] ''[[Jumalten synty|Jumalten synnyn]]'' teogonia)

* Eläinten ja ihmisten synty (esim.esimerkiksi luomis- ja [[paratiisi]]kertomukset)

* Luonnonilmiöt ja luonnossa tapahtuvat muutokset (esim.esimerkiksi vuodenajat; tulvat, kuten [[Vedenpaisumusmyytit|vedenpaisumus]]; myrskyt; auringonpimennykset)

* Luonnossa esiintyvät kohteet (esim.esimerkiksi puut, joet, lähteet ja vuoret)

* Muodonmuutokset (esim.esimerkiksi ihmisen muuttuminen eläimeksi, kasviksi tai lähteeksi)

* Historialliset tapahtumat (esim.esimerkiksi varhainen taistelu, kuten [[Troijan sota]])

* Sankarit ([[heerosHeeros|heerokset]]), suvut ja kansat

* Sosiaaliset instituutiot ja taidot (esim.esimerkiksi oikeuslaitos, sotataito, tuli)

* [[Kuolemanjälkeinen elämä]] ja kuolleiden asuinsijat

* Myytti on ihmiskunnan tiettyyn kehitysvaiheeseen liittyvä selitystapa. Tietyssä vaiheessa esimerkiksi myytti [[Baabelin torni|Babylonin tornista]] toimi selityksenä kielten moninaisuudelle. Tätä lähestymistapaa ovat edustaneet mm.muun muassa [[James George Frazer|J. G. Frazer]] ja [[Edward Burnett Tylor|E. B. Tylor]].

* Myytti on [[symboli]]nen ilmaisutapa, joka ei pyri selittämään mitään, vaan sisältää itsessään selityksen ([[mytopoeettinenMytopoeettinen ajattelu|mytopoeettinen]] selitystapa). Myyttisen ajattelun avulla ihmiset ovat pyrkineet jäsentämään maailmaa symbolisesti. Tätä lähestymistapaa ovat edustaneet mm.muun muassa [[Max Müller]] ja [[Ernst Cassirer]].

* Myytti on [[alitajuinenAlitajunta|alitajuisen]] ja [[tiedostamatonTiedostamaton|tiedostamattoman]] heijastumaa. Samalla myytit ilmentävät ihmisen primaarista olemassaoloa; esimerkiksi [[Oidipus]]-myytti ilmentää insestin pelkoa. Tämä kuvaa [[psykoanalyysi]]n lähestymistapaa, jota on edustanut tunnetuimmin [[C. G. Jung]] teoriallaan [[Arkkityyppi|arkkityypeistä]].

* Myytti pyrkii lujittamaan ihmisten sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Heimoilla ja kansoilla on yhteisiä, jaettuja myyttejä ja uskomuksia, joiden kertominen vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta; tällaisia ovat esimerkiksi kertomukset esi-isistä ja heidän urotöistään. Tätä lähestymistapaa edustaa mm.muun muassa [[Émile Durkheim]].

* Myytti pyrkii laillistamaan sosiaalisen käyttäytymisen muotoja ja instituutioita. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisista [[rituaaliRituaali|rituaaleista]] kertovat myytit.

* {{Kirjaviite | Tekijä=ArmstrongCampbell, KarenJoseph | Nimeke=MyyttienSankarin lyhyttuhannet historiakasvot | Selite=(Alkuteos:The AHero shortwith historya ofThousand mythFaces, 20051949.) Suomentanut MarjaHannes Haapio.Virrankoski Myytti-sarja| Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Helsinki: TammiOtava | Vuosi=20051990 | TunnisteIsbn=ISBN 951-311-296010789-85}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=CampbellCotterell, JosephArthur | Nimeke=SankarinMaailman tuhannetmyytit kasvotja tarut | Selite=(The heroIllustrated withEncyclopedia aof thousandMyths faces& Legends, 19491989.) SuomentanutSuomentaneet HannesEija VirrankoskiKämäräinen ja Tarja Virtanen | Julkaisupaikka=HelsingissäHelsinki | Julkaisija=OtavaWSOY | Vuosi=19901991 | TunnisteIsbn=ISBN 951-10-1078917102-56}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=CotterellHämeen-Anttila, ArthurVirpi |& Nimeke=MaailmanHämeen-Anttila, myytitJaakko ja tarut(toim.) | SeliteNimeke=(TheTarujen illustratedkirja. encyclopediaKansojen ofkertomuksia mythsläheltä &ja legends,kaukaa 1989.)| SuomentaneetSelite=Koonneet Eijaja Kämäräinenselityksin varustaneet Virpi ja TarjaJaakko VirtanenHämeen-Anttila | Julkaisupaikka=HelsinkiHelsingissä | Julkaisija=WSOYOtava | Vuosi=1991 (6. painos 2005)2007 | TunnisteIsbn=ISBN 978-951-01-1710221475-65}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hämeen-Anttila, Virpi & Hämeen-Anttila, Jaakko (toim.) | Nimeke=TarujenMytologian kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa | Selite=Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilasanakirja | Julkaisupaikka=HelsingissäHelsinki | Julkaisija=OtavaWSOY | Vuosi=20072000 | TunnisteIsbn=ISBN 978-951-10-2147524578-5X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Philip, Neil | Nimeke=MytologianSuuri sanakirjamyyttikirja | Selite=Taskufacta(Illustrated Book of Myths, 1995.) Kertonut Neil Philip. Kuvittanut Nilesh Mistry. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=20001996 | TunnisteIsbn=ISBN 951-0-2457820756-X}}