Ero sivun ”Luoti (ampumatarvike)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p ei tynkä |
p kielenhuoltoa Typos: kalibe → kaliipe (2), AWB |
||
Rivi 3:
'''Luodilla''' tarkoitetaan yleensä pieni[[kaliiperi]]sen, yleensä alle 20 mm:n, [[ase]]en [[ammus|ammuksen]] eli patruunan osaa, joka ammutaan maaliin. Metsästysaseiden luodit koostuvat yleensä [[messinki]]seoksisesta vaipasta ja [[lyijy]]sydämestä. Vaippa voi olla myös pehmeää [[teräs|terästä]] ja sydän jotain muuta [[metalli]]a kuin lyijyä. Luodit voivat olla myös kokonaan lyijystä tai muusta metallista valmistettuja. Nykyään ison riistan metsästyksessä suositaan kokokuparisia luoteja materiaalin sopivan pehmeyden (ei vaurioita aseen piippua) ja sitkeyden (muuttaa osuessaan muotoaan mutta ei sirpaloidu) vuoksi.
Luodin on oltava halkaisijaltaan aseen piippuun sopiva. Jos luoti on liian pieni ruutikaasuista suuri osa puhaltuu luodin ohitse ja jos luoti on liian ahdas se voi kuluttaa piippua merkittävästi (luodin materiaalista riippuen). On olemassa myös ns.
Luodeissa voidaan käyttää lisäksi myös esimerkiksi [[fosfori]]a, jota käytetään esimerkiksi valojuovaluodeissa tai sytytysluotien sydämenä. Valojuovaluodissa palava massa on luodin peräpäässä ja se syttyy laukaisun aikana palavista ruutikaasuista. Luodin lentonopeuden (normaalisti 450 - 1100 m/s) vuoksi ihmissilmä ei havaitse valojuovaluotia yksittäisenä lentävänä valopisteenä vaan luodin perässä palava massa näyttää piirtävän valojuovan lentoradalleen. Valojuovaluoteja käytetään yleensä konetuliaseissa niiden tulen suuntaamisen apuna. Terässydämisiä nk. panssariluoteja käytetään niiden läpäisykyvyn vuoksi esimerkiksi kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Kumiluoti on kumista valmistettu luoti, joka on suunniteltu mm. poliisien käytettäväksi lamaannuttavassa, mutta ei tappavassa tarkoituksessa.
| |||