Ero sivun ”Nokkahuilu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 46.163.251.169) ja palautettiin versio 20090844, jonka on tehnyt Anr Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:VariousRecorderFlutes.jpg|thumb|Erilaisia nokkahuiluja, isoimmasta pienimpään: tenori-, altto-, sopraano- (tavallisin koko) ja sopranino-nokkahuilu.]]
'''Nokkahuilu''' on [[puupuhallin]]soitin, jossa soittaja puhaltaa erityiseen suukappaleeseen eli ”nokkaan”. Nokkahuiluja valmistetaan sekä puusta että muovista useita eri
Nokkahuilun syntyaikaa ei tiedetä, mutta se kehitettiin nykymuotoonsa 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa. Soitinta arvostettiin sen suloisen äänen vuoksi ja se nousi tärkeäksi [[renessanssi]]n ja [[barokki|barokin]] aikana. Nokkahuilulle ovat säveltäneet muiden muassa [[Antonio Vivaldi|Vivaldi]], [[Georg Friedrich Händel|Händel]], [[Georg Philipp Telemann|Telemann]] ja [[Johann Sebastian Bach|Bach]].<ref name="lahden">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.lahdenmusiikkiopisto.fi/opiskelu/soitin-ja-lauluopinnot/nokkahuilu | Nimeke = Nokkahuilu | Julkaisija = Lahden musiikkiopisto | Viitattu = 12.2.2020}}</ref> Esimerkiksi monet nykyään [[poikkihuilu]]lla soitettavat Bachin sävellykset sävellettiin alun perin nokkahuilulle, huomattavimpana kaiketi [[Brandenburg-konsertot|neljäs Brandenburg-konsertto]]. 1800-luvun alkaessa nokkahuilu oli enää lähinnä harrastelijoiden soitin, eikä se enää kuulunut orkestereihin.
| |||