Versio 29. elokuuta 2022 kello 15.34 muokkaa Matthäus Gehägeberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 500 muokkausta Lähteenä käytetyn blogin kirjoittajat viittaavat artikkeliinsa, jossa taas yhtenä pohjavireenä on Deleuzen ajattelu, jonka lähiluku taas saattaisi johdattaa ajattelemaan, että ongelmallista olisi jo käsitys ajattelevasta minuudesta. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 29. elokuuta 2022 kello 15.41 muokkaa kumoa Matthäus Gehägeberg (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 18 500 muokkausta Sisältö uskottava mutta kohta on muuten ongelmallinen. Päivärinta on ollut kirjoittamassa useita historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoja mutta lähteeksi mainittua teosta en onnistunut Finnasta löytämään. Kun löytyy, niin tiedon voi palauttaa, kunhan tarkistaa, että kirjassa todella lukee noin. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 3: Omien mielipiteiden ilmaisu lisää ihmisten [[itseluottamus]]ta ja voi samalla nostaa heidän uskottavuuttaan muiden silmissä.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.aamulehti.fi/hyvinvointi/art-2000008579270.html\|nimeke=Miksi eriävän mielipiteen sanominen voi olla niin vaikeaa? Työpsykologi kertoo, mistä pelko johtuu ja miten jokainen rohkenisi nostaa asiat esille\|tekijä=Tuomo Yrttiaho\|julkaisu=Aamulehti\|ajankohta=2022-02-01\|viitattu=2022-08-25}}</ref> == ~~Erilaisia~~Mielipiteet ~~mielipiteitä~~Suomessa == Kirjassaan Osallistu ja osaa [[Kimmo Päivärinta]] erottelee toisistaan arkimielipiteen ja perustellun mielipiteen. Arkimielipide perustuu vähäiseen tietoon, mielikuviin, uskomuksiin tai jopa vääriin käsityksiin. Ne voivat myös olla "juuri tähän hätään keksittyjä". Perusteltu mielipide taas nojaa jonkinlaiseen tietoon, jolla mielipidettä perustellaan.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://peda.net/helsinki/tyk/tya/lukio/historia/oho/ohjeita-kokeeseen2/nimet%C3%B6n-dedc\|nimeke=Mielipide/tieto?\|julkaisu=peda.net\|viitattu=2022-08-25}}</ref> ~~== Mielipiteet Suomessa ==~~ [[Ajatuksenvapaus\|Mielipiteen vapaus]] ja [[sananvapaus\| oikeus ilmaista mielipiteensä julkisesti]] kuuluvat Suomessa [[perusoikeudet\|perusoikeuksiin]] .<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/\|nimeke=4.2 Perusoikeudet lainkohdittain\|tekijä=Oikeusministeriö\|julkaisu=Lainkirjoittajan opas\|viitattu=2022-08-25}}</ref> Sananvapauden katsotaan alkaneen [[Ruotsi-Suomi\|Ruotsi-Suomessa]] vuonna 1766 käyttöön otetusta [[Painovapaus\|painovapaudesta]].<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.riksdagen.se/globalassets/15.-bestall-och-ladda-ned/andra-sprak/tf-250-ar-fin-webb-feb2019.pdf\|nimeke=Sananvapaus 250 vuotta {{!}} Painovapaus ja julkisuus Ruotsissa ja Suomessa – elävä perintö vuodelta 1766\|tekijä=Axberger, Hans-Gunnar et al\|ajankohta=2016\|julkaisija=Sveriges Riksdag\|viitattu=25-08-2022}}</ref>

Ero sivun ”Mielipide” versioiden välillä