Ero sivun ”Anna Heikel” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+Lähteet
Rivi 3:
'''Anna Charlotta Heikel''' ([[2. helmikuuta]] [[1838]] [[Turku]] – [[3. huhtikuuta]] [[1907]] [[Pietarsaari]]) oli isänsä [[Henrik Heikel]]in perustaman kuurojen koulun [[Pietarsaaren kuuromykkäinkoulu]]n opettaja ja johtaja 1878–1898.<ref name="oit">''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 3, p. 511, s.v. Heikel, Henrik. Otava 1968.</ref> Hän ei kannattanut kuurojen puheopetusta vaan katsoi että [[viittomakieli]] on heidän oikea kielensä.<ref name="kb">{{Kansallisbiografia | id=4651 | nimi=Heikel, Anna (1838–1907). | tekijä=Harjula, Minna | ajankohta=8.6.2004 }}</ref>
 
Hän toimi sisarustensa kanssa keskeisesti Suomen baptistiyhdyskunnassa ja 1870 perustetussa [[Pietarsaaren baptistiseurakunta|ensimmäisessä suomenkielisessäsuomalaisessa baptistiseurakunnassa]].<ref name="kb"/> Baptistisen toiminnan jälkeen Anna Heikel piti yllä [[Suomen BaptistikirkkoVapaakirkko|baptistiseurakunnassavapaakirkollista]] toimintaa yhdessä siskonsa Netan (1846–1943) kanssa.<ref name="kbSV40">Suomen Vapaakirkko, s. 40</ref><ref name="tr">Tienraivaajat, s. 20-21, 23</ref>
 
Anna sai baptistisen kasteen vuonna 1868 [[Örebro]]ssa ruotsaliselta baptistipastori A. Wibergiltä ja seuraavana vuonna kasteen sai Netta. Anna Heikel oli vuonna 1901 perustetun Naislähetysliiton ensimmäisiä jäseniä. Pietarsaareen rakennettiin 1871 ensimmäinen luterilaisesta kirkosta irrallinen protestanttisen liikkeen [[rukoushuone|saarnahuone]]. Vuonna 1877 Heikelin sisarukset perustivat Pietarsaareen [[raittius]]yhdistyksen. Netta Heikel oli Vapaan Lähetyksen keskuskomitean jäsen vuosina 1897-1898, sekä varajäsen 1899-1900.<ref name="SV40"/><ref name="tr"/>
 
==Lähteet==
* Hämelin, Eila, Rautamäki, Vappu: ''Tienraivaajat: Vapaakirkon naiset ilosanoman viejinä''. Hämeenlinna: Päivä, 2001. ISBN 951-622-880-1 (sidottu)
* Salmensaari, S. S.: ''Suomen vapaakirkko''. Tampere: Päivä, 1957
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}