|
'''Kansainvälinen Lenin-koulu''' oli [[Moskova]]ssa vuosina 1926–1938 toiminut oppilaitos, joka koulutti työntekijöitä länsimaiden [[kommunistiset puolueet|kommunististen puolueiden]] johtotehtäviin. Koulutusta saivat sekä kotimaissaan sallittujen että kiellettyjen kommunistipuolueiden edustajat. Koulun virallinenkinvirallinen tavoite oli ulkomaisten kommunistipuolueiden "''bolševisoiminen''",”bolševisoiminen” eli kaavamainenideologinen yhdenmukaistaminen ja Venäjän [[bolševikki]]-puolueen kokemusten kaavamainen soveltaminen sekä ideologinenmuissa yhdenmukaistaminenmaissa. Koulussa opiskeltiin [[marxismi-leninismi]]n teoriaa, historiaa, taloustiedettä ja kampanjaluonteisia aiheita. Siellä oli eri kansallisuuksille omat sektorinsa, joista osassa opettivat kyseisistä maista emigroituneet kommunistit, osassa venäläiset. Laitos oli [[Komintern|Kommunistisen internationaalin]] alainen. Lenin-koulua kävivät muun muassa [[Josip Broz Tito]], [[Władysław Gomułka]] ja monet tulevat [[DDRItä-Saksa]]:n johtajat, kuten [[Erich Honecker]] ja [[Erich Mielke]]. Koulun alasajo käynnistyi vuonna 1936, kun suuri osa miespuolisista oppilaista rekrytoitiin [[Espanjan sisällissota]]an vapaaehtoisina tasavaltalaisten puolella osallistuneisiin [[kansainväliset prikaatit|kansainvälisiin prikaateihin]].
Lenin-koulun ohella vuosina 1925–1930 Moskovassa toimi vastaava [[Sun Yat-sen -yliopisto (Moskova)|Sun Yat-sen -yliopisto]], joka oli tarkoitettu vain kiinalaisille kommunisteille.
==Suomalainen sektori==
Vuosina 1930–1938 Lenin-koulussa toimi suomalainen sektori, jota johti ensin [[Yrjö Sirola]] ja sitten [[Jukka Lehtosaari]]. Sektorin opettajina olivat miltei kaikki Moskovassa asuvatasuneet merkittävät suomalaiskommunistit ylintä puoluejohtoa myöten. Siellä ehdittiin kouluttaa yhteensä 141<ref>Krekola 2006, s. 358.</ref> suomalaista kommunistia, joista monet kohosivat viimeistään sodan jälkeen tärkeisiin johtoasemiin [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:ssäSuomen Kommunistisessa Puolueessa]] (SKP). Lenin-koulun suomalaisella sektorilla opiskelivat muiden muassa [[Arvo Tuominen]], [[Aimo Aaltonen]], [[Ville Pessi]], [[Armas Äikiä]], [[Veikko Sippola (poliitikko)|Veikko Sippola]], [[Yrjö Enne]], [[Aili Mäkinen]], [[Martti Malmberg]], [[Vilho Pentikäinen]], [[Lauri Kantola]], [[Paavo Koskinen]], [[Mirjam Suvanto]] ja [[Väinö Tattari]]. Ennen suomalaissektorin perustamista ehtivät venäläisellä tai saksalaisella sektorilla opiskelemaan ainakin Lehtosaari, [[Toivo Antikainen]], [[Hannes Mäkinen]], [[Hertta Kuusinen]] ja [[Inkeri Lehtinen]], joista kaikista tuli myös koulun opettajia.<ref>Krekola 2006, s. 428–430.</ref> Moni edellämainituista ehti opiskella ensin myös [[Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopisto]]ssa. Suomalaisen sektorin toiminta lakkasi lopullisesti lukuvuoden 1937–1938 aikana, kun enemmistö sen hetkisestä opettajakunnasta pidätettiin [[Stalinin vainot|Stalinin puhdistusten]] yhteydessä.
Lenin-koulun maasektorit kilpailivat keskenään opintomenestyksessä ja urheilussa, ja jokaisena lukuvuonna paras sektori sai palkintona ''punaisen lipun''. 1930-luvun puolivälissä suomalaiset voittivat punalipun kolmena vuonna peräkkäin. Kertomusten mukaan koulun toiminastatoiminnasta muuten sivussa pysynyt [[Otto-Wille Kuusinen|O. W. Kuusinen]] valmensi urheilukilpailuissa suomalaisia oppilaita ”''kuin”kuin olympiajoukkuetta''”olympiajoukkuetta”.<ref>Krekola 2006, s. 308.</ref>
Amerikansuomalaisista mm.Lenin-koulua kävi muun muassa [[Gus Hall]] kävi kyseistä koulua.
==Lähteet==
|
