Versio 4. elokuuta 2022 kello 16.52 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta tarkennettu paremmin lähdettä vastaavaksi ← Vanhempi muutos		Versio 4. elokuuta 2022 kello 16.55 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 738 muokkausta oikeastaan tuota ei tarvitse kertoa johdannossa Uudempi muutos →
Rivi 34: \| commonscat = Phalacrocorax carbo }} '''Merimetso''' (''Phalacrocorax carbo'') on iso, musta lintulaji, joka kuuluu [[merimetsot\|merimetsojen]] heimoon. '''Merimetso''' (''Phalacrocorax carbo'') on iso, musta lintulaji, joka kuuluu [[merimetsot\|merimetsojen]] heimoon. Se yleistyi Suomessa uudelleen 2000-luvun alkuvuosina, mutta nykyään Suomen merimetsokannan koko on tasaantunut.<ref name="Nimetön-rEqM-1">{{Verkkoviite\|osoite = https://ls24.fi/uutiset/rauman-merimetsoyhdyskunta-oli-suomen-suurin-koko-maan-kanta-on-vakiintunut \|nimeke = Rauman merimetsoyhdyskunta oli Suomen suurin - koko maan kanta on vakiintunut \|julkaisu = LS24.fi \|julkaisija = Länsi-Suomi \|viitattu = 4.8.2022\|tekijä = Jami Laaksonen \|ajankohta = 6.8.2020}}</ref> == Koko ja ulkonäkö == Rivi 46: Merimetsot pesivät Euraasiassa, Afrikassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikan Atlantinpuoleisella rannikolla ja Grönlannin itärannikolla.<ref name="IUCN"/> Pohjoisimpana pesivät yksilöt muuttavat talveksi etelämmäksi.<ref name="svensson"/> [[Suomi\|Suomessa]] merimetso pesii länsi- ja etelärannikolla. Se palasi Suomen pesimälajiksi vuonna 1996. Ensimmäinen pesintä tapahtui [[Tammisaari\|Tammisaaren]] saaristossa, ja tämän jälkeen Suomen merimetsokanta on kasvanut vahvasti. Vuonna 2014 Suomessa arvioitiin pesivän noin 20 250 paria.<ref name="merimetsoseuranta">{{Verkkoviite \|Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajien_seuranta/Merimetsoseuranta\|Nimeke = Merimetsoseuranta\|Sivusto = Ympäristöhallinto\|Viitattu = 7.8.2015}}</ref> Vuotta myöhemmin kannan arvioitiin kasvaneen viidenneksen eli n. 24 000 pariin.<ref>{{Verkkoviite\|osoite = http://yle.fi/uutiset/merimetsokannan_yllattavan_huima_kasvu_tyrmistyttaa_jotain_pakko_tehda/8211298\|nimeke = Merimetsokannan yllättävän huima kasvu tyrmistyttää: "Jotain pakko tehdä"\|julkaisu = Yle uutiset -verkkosivusto\|julkaisija = Yle\|viitattu = 7.8.2015\|tekijä = Antti Laakso\|ajankohta = 7.8.2015}}</ref> Nykyään kannan arvioidaan tasaantuneen 26 000 pesivään pariin. Erityisesti merikotkien kannan vahvistuminen on saanut merimetsoyhdyskuntia hylkäämään pesimispaikkoja ja siirtymään uusille alueille.<ref>{{Verkkoviite\|osoite ~~name~~=~~"Nimetön~~ https://ls24.fi/uutiset/rauman-~~rEqM~~merimetsoyhdyskunta-1"oli-suomen-suurin-koko-maan-kanta-on-vakiintunut \|nimeke = Rauman merimetsoyhdyskunta oli Suomen suurin - koko maan kanta on vakiintunut \|julkaisu = LS24.fi \|julkaisija = Länsi-Suomi \|viitattu = 4.8.2022\|tekijä = Jami Laaksonen \|ajankohta = 6.8.2020}}</ref> Suomeen ensimmäiset ''carbo''-alalajin merimetsot saapuivat jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten.<ref name="bl vieraslaji">{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tulokaslajit/merimetso/ \| Nimeke = Merimetso on osa Suomen luontoa \| Tekijä = BirdLife Suomi \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 25.4.2021 \| Kieli = }}</ref> Merimetso pesi Suomessa vielä pari sataa vuotta sitten, kunnes se metsästettiin sukupuuttoon 1900-luvun alkuun mennessä.<ref name="bl vieraslaji"/>. Turun akatemian varhaisissa tutkielmissa 1700-luvulta merimetson mainitaan pesineen Suomen lounaissaaristossa.<ref name="bl">{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml \| Nimeke = Merimetso Phalacrocorax carbo \| Julkaisija = BirdLife Suomi \| Viitattu = 27.7.2013}}</ref>

Ero sivun ”Merimetso” versioiden välillä