Ero sivun ”Hilja Pärssinen” versioiden välillä

Pärssisen vanhemmat olivat kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund. Hän avioitui vuonna 1899 myös [[Sortavalan seminaari|Sortavalan opettajaseminaarissa]] opiskelleen ja myöhemmin filosofian tohtoriksi valmistuneen [[Jaakko Pärssinen|Jaakko Pärssisen]] kanssa, josta otti asumuseron hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen kuoli [[Rintasyöpä|rintasyöpään]].

Pärssinen kävi [[Oulun tyttölyseo|Oulun tyttölyseon]] ja [[Sortavala]]nSortavalan opettajaseminaarin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana nimellä Hilja Liinamaa Helsingin maalaiskunnan [[Helsingin pitäjän kirkonkylä|pitäjän kirkonkylässä]], missä toimi vuosina 1896–1900 juuri perustetun suomenkielisen koulun ''Suomelan'' ensimmäisenä opettajana. Sieltä hän siirtyi opettajaksi [[Viipuri]]in, jossa toimi vuoteen 1906 saakka. Opettaja-aikanaan Suomelassa Pärssinen osoitti menestystä opettamisessa ja oli paikkakunnan pidetty kansanvalistaja yleensäkin. Pärssinen johti Helsingin pitäjän nuorisoseuran kuoroa ja oli sanomalehti ''[[Uusimaa (lehti)|Uusimaan]]'' asiamies pitäjässä saaden jopa ruotsinkielistä väestöä tilaamaan lehden.<ref>Heikki Lehmusto, Kappale suomalaista sivistyshistoriaa, Suomen kansakoulun ystävät 1889–1929, Otava 1930, s. 79–80</ref>

Hilja Pärssinen oli ''[[Saimaan Sanomat|Työ]]''-lehden toimittajana Viipurissa 1906. ''[[Työläisnainen]]-''lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1912. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] aikana vuonna 1918 hän ehti olla hetken punaisten [[Kansanvaltuuskunta|Suomen kansanvaltuuskunnan]] jäsen. Pärssinen pakeni huhtikuussa 1918 miehensä kanssa [[Venäjä|Venäjälle]] tarkoituksenaan päästä sitä kautta [[Sveitsi|Sveitsiin]], sinne he eivät kuitenkaan päässeet. Matka johti lopulta [[Viro|Viroon]], josta heidät palautettiin Suomeen 1919. Hilja Pärssinen tuomittiin [[Maanpetos|maanpetoksesta]] vankeuteen 12 vuodeksi, mutta [[Armahdus|armahdettiin]] vuonna 1923.

Armahduksen jälkeen Pärssiset asuivat [[Terijoki|Terijoella]] kasvattityttärensä Sirkka Sopon kanssa ja perustivat Viipurin [[Talikkala (Viipuri)|Talikkalan]] yksityisen yhteiskoulun,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/viipurintalikkalan.htm | Nimeke = Viipurin Talikkalan yhteiskoulu 1926-1939 | Ajankohta = | Julkaisu = Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli| Viitattu = 1.5.2018 }}</ref> jonka opettajana Hilja Pärssinen oli 1927–1935.

[[Eduskunta|Eduskunnan]] jäsen Pärssinen oli vuosina 1907–1918 ja 1929–1935. Hänet valittiin eduskuntaan [[Viipurin läänin läntinen vaalipiiri|Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä]]. Hän kuului eduskuntauransa aikana jäsenenä [[Sivistysvaliokunta|sivistysvaliokuntaan]], [[Suuri valiokunta|suureen valiokuntaan]], toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.