Ero sivun ”Mellakkapoliisi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kielenhuoltoa Typos: hajoi → hajo (2), AWB
väliotsikointia
Rivi 1:
[[Kuva:Finnish_Soldiers_in_Riot_Gear.jpg|250px|thumb|Suomalaisia sotilaita mellakkavarusteissa]]
'''Jouha''' eli '''joukkojenhallinta''' on [[poliisi]]n Suomessa käyttämä termi [[mellakka|mellakantorjunnasta]] ja [[mielenosoitus|mielenosoitusten]] hallinnasta. Yleensä ilmiöstä käytetään myös mellakkapoliisin nimitystä. Joukkojenhallintaan koulutettujen poliisien määrästämäärää ei olekerrota tietoajulkisuuteen, mutta [[Smash Asem|Smash ASEM]] -mielenosoituksen yhteydessä syyskuussa [[2006]] heitä oli paikalle komennettuina n. 500 henkeä. Myös [[Rajavartiolaitos|Rajavartiolaitoksen]] valmiusosastoja on koulutettu vastaaviin tehtäviin, ja näiden jäseniä nähdään paikalta otetuissa videoissa.
==Varustus==
 
Joukkojenhallintaan käytettävillä poliiseilla on yleensä varusteinaan muovinen kilpi, patukka ja henkilökohtainen suojavarustus, johon kuuluu mm. visiirillä varustettu kypärä. Tavanomaisesti poliisit muodostavat klpirintaman, jolla suunnataan mielenosoitajien liike tiettyyn suuntaan. Samaan tarkoitukseen käytetään usein myös aitoja. Mikäli nämä keinot eivät riitä, poliisi käyttää useissa maissa vesitykkejä tai kyynelkaasua mellakoiden hillitsemiseen.
 
Suomessa myös kansainvälisiin tehtäviin koulutettuja sotilaita on varusteltu ja koulutettu joukkojenhallintaan. Tällaisiin toimiin on jouduttu ainakin [[Kosovo]]ssa ja [[Afganistan]]issa.
==Suhtautuminen mellakkapoliisiin ja jouha-toimintaan==
 
Joukkojenhallintatoimiin suhtautuminen vaihtelee yleensä sen mukaan, kannattaako yksilö kulloinkin toimien kohteena olevan mielenosoituksen ajamaa asiaa. Usein erityisesti väkivaltaista mellakantorjuntaa on pidetty [[poliisivaltio]]n tunnusmerkkinä, minkä vuoksi suhtautuminen mellakkapoliiseihin on harvoin myönteistä edes vallitsevan ideologian kannattajien keskuudessa. Lisäksi väkivallan käyttö yleensä lisää mellakoitsijoiden kannatusta, minkä vuoksi joukkojenhallinnan eräänä perustavoitteena onkin yleensä pitää käytetyn väkivallan määrä ja aste mahdollisimman alhaisena. Suomessa tätä on pyritty korostamaan muun muassa käyttämällä nimityksen "mellakkapoliisi" sijasta [[kiertoilmaus|eufemismi]]a joukkojenhallinta. Mellakkapoliisista puhutaan Suomessa yleensä vain ulkomaisten mielenosoitusten yhteydessä.
==Mellakkapoliisien käytön yleistyminen==
 
Mellakkapoliisien käyttö tuli tavanomaiseksi länsimaissa 1960-luvun mielenosoitusten yhteydessä. Suomessa vastaavaa koulutusta on annettu kuitenkin vasta 1990-luvulta lähtien. Ennen mellakkapoliisitaktiikoiden käyttöönottoa väkivaltaiset mielenosoitukset tuottivat usein laukaustenvaihdon poliisien ja mielenosoittajien välillä. Mikäli väkijoukon rauhoittamiseen käytettiin tavanomaisia sotilaita, seurauksena oli usein huomattava määrä kuolonuhreja.
==Ratsupoliisit==
 
Ratsupoliiseja käytetään usein pitämään yllä järjestystä väkijoukoissa, sillä isokokoiset hevoset rauhoittaatrauhoittavat mahdollisesti väkivaltaisia yksilöitä tehokkaasti. Hevonen tarjoaa myös ratsastajalleen hyvän näkyvyyden ja tehokkaan mahdollisuuden lyödä alaspäin. Keisarillinen [[Venäjä]] käytti mellakoiden ja mielenosoitusten hajottamiseen usein [[kasakka]]yksiköitä, joiden suorittama rynnäkkö hajotti väkijoukon tehokkaasti. Vaikka kasakat käyttivätkin usein ruoskia miekkojen sijasta, riski ihmisten tallautumisesta hevosten jalkoihin oli merkittävä.
 
==Katso myös==