Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistinen puolue” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fix, Kirjallisuutta
→‎Historia: Vuoden 1966 puoluekokous
Rivi 36:
Jokaisella Neuvostoliiton tasavallalla oli oma tasavallan tason puoluekoneistonsa, paitsi Venäjän sosialistisella federatiivisella tasavallalla (ennen vuotta 1990).
 
Puolueella ei ollut puheenjohtajaa. Neuvostoliitossa korkein valta oli käytännössä NKP:llä ja sen keskuskomitean [[sihteeri]]stöä johtaneella henkilöllä, [[pääsihteeri]]llä (1953–1966 nimitys oli ensimmäinen sihteeri). Leonid Brežnev avasi 29. maaliskuuta 1966 Moskovassa Neuvostoliiton kommunistipuolueen 23. puoluekokouksen vaatien amerikkalaisten joukkojen poistamista Vietnamista ja todeten Neuvostoliiton ja Kiinan väliset suhteet epätyydyttäviksi. Vuonna 1977 säädetyssä perustuslaissa NKP todettiin neuvostoyhteiskunnan johtavaksi ja suuntaa antavaksi voimaksi, sen poliittisen järjestelmän, valtiollisten muodostelmien ja kansalaisjärjestöjen ytimeksi.<ref>perustuslain 6 §</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva|Nimeke=Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja|Vuosi=1966|Sivu=34|Julkaisija=Otava}}</ref>
 
Vuonna 1985 pääsihteeriksi valittiin [[Mihail Gorbatšov]], jonka tavoitteisiin kuului Neuvostoliiton taloudellinen ja poliittinen uudistaminen [[glasnost]]illa ja [[perestroika]]lla. Hänen tavoitteitaan olivat muun muassa [[monipuoluejärjestelmä]]n luominen ja [[Varsovan liitto|itäisen Keski- ja Etelä-Euroopan liittolaismaiden]] poliittisen valvonnan lakkauttaminen.