Ero sivun ”Magnitudi (seismologia)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Magnitudiasteikot perustuvat laitehavaintoihin ja [[Seismometri|seismogrammilla]] näkyviin maanjäristysaaltojen rekisteröinteihin. Magnitudia käytetään erityisesti maanjäristysten keskinäiseen vertailuun sekä tilastolliseen analyysiin, sillä magnitudilla on yhteys vapautuvan [[Seisminen energia|seismisen energian]] määrään.<ref name=":0" /> Energian ja magnitudin välistä kokeellista riippuvuutta, joka on [[logaritmi]]nen, sanotaan [[Gutenberg-Richterin laki|Gutenberg-Richterin laiksi]].<ref>Ursula Ahvenisto, Esa Boren, Sven-Erik Hjelt, Tuija Karjalainen, Jarmo Sirviö: Geofysiikka tunne maapallosi sivu 42, Sanoma Pro (WSOY), 2004, ISBN 978-951-026-113-2</ref>
Magnitudi-käsitteen loi 1935 yhdysvaltalainen [[Charles Richter]] seismologi [[Harry Oscar Wood|Harry O. Woodin]] aloitteesta tutkiessaan Etelä-[[Kalifornia]]n matalia alueellisia maanjäristyksiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Richter, Charles F.|Otsikko=An instrumental earthquake magnitude scale|Julkaisu=Bulletin of the Seismological Society of America|Ajankohta=1935|Vuosikerta=25|Numero=1|Sivut=1–32|Julkaisija= |Kieli={{en}} }}</ref>
Magnitudia ei saa sekoittaa [[Intensiteetti (seismologia)|intensiteettiin]]. Makroseisminen intensiteetti kuvaa maanjäristyksen vaikutusten voimakkuutta, ja se on yhteenveto tietyssä paikassa tehdyistä havainnoista maanjäristyksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja elollisiin olentoihin. Intensiteettiä kuvataan muun muassa Rossi–Forelin ja [[Mercallin asteikko|Mercallin asteikoilla]].
| |||