Ero sivun ”Pallosalama” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ilmatieteen laitos kuvailee. |
Teorioita. |
||
Rivi 2:
[[Kuva:Ball lightning.png|thumb|450x450px|Pallosalamaa kuvaava 1800-luvun kaiverrus]]
[[Kuva:Richmanns Tod 1753.jpg|thumb|right|[[Georg Wilhelm Richmann]] kuolee pallosalaman iskuun]]
'''Pallosalama''' on harvinainen valoilmiö. Sen sanotaan olevan ilmassa leijuva valaiseva pallo. Tavallisiin [[Salama|salamoihin]] verrattuna pallosalamat ovat väitetysti hidasliikkeisempiä ja pidempikestoisia ilmiöitä. Osa tutkijoista kuitenkin kyseenalaistaa pallosalamoiden olemassaolon pitäen niitä mm. [[optinen harha|optisina harhoina]].
== Kuvaus ==
Rivi 11:
* leijuu vapaasti ilmassa<ref name=":0" />
* liikkuu hitaasti<ref name=":0" />
* voi
* esiintyy vain [[Ukonilma|ukonilmalla]]<ref name=":0" />
* ilmiö kestää useita sekunteja <ref name=":0" />
* voi hävitä paukahtaen tai äänettömästi<ref name=":0" />
* ei aiheuta merkittäviä tuhoja, toisin kuin varsinainen salama<ref name=":0" />
Rivi 21:
== Tutkimus ==
Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy erittäin harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita. {{Lähde}}
On mahdollista, että pallosalamaksi nimitetään useita syntymekanismiltaan aivan erityyppisiä ilmiöitä<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=José Donoso, José Luis Trueba, Antonio F. Rañada|Otsikko=The Riddle of Ball Lightning: A Review|Julkaisu=TheScientificWorldJOURNAL|Ajankohta=2006|Vuosikerta=6|Sivut=254–278|Pmid=29861686|Doi=10.1100/tsw.2006.48|Issn=2356-6140|www=https://www.hindawi.com/journals/tswj/2006/948947/|Kieli=en}}</ref>.
== Teorioita ==
Rivi 29 ⟶ 31:
=== Palavaa piitä? ===
[[Leena Tähtinen|Leena Tähtisen]] mukaan lupaava teoria on uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin ja hänen kollegansa James Dinnissin esittämä nanohiukkasteoria. Sen mukaan pallosalama syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä [[Pii (alkuaine)|piitä]] ja siitä muodustava pallo palaa. Tarkemmin ottaen salamanisku kuumentaa maaperää, jolloin siitä erottuu piikaasua. Piikaasu jäähtyy ja tiivistyy millin miljoonasosan kokoisiksi [[Nanohiukkanen|nanohiukkasiksi]]. Kuumuudessa syntyy sähkövarausta, joka ympäröi ilmassa leijuvat piihiukkaset ja sitoo ne palloksi. Kuuma pii roihahtaa palamaan pallosalamana. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty [[Tel Avivin yliopisto|Tel Avivin yliopistossa]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://web.archive.org/web/20070220103225/https://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=665&vl=2006|nimeke=Ratkeaako pallosalaman arvoitus?|tekijä=Leena Tähtinen|julkaisu=Tiede|ajankohta=7.7.2006|julkaisija=Sanoma Magazines|viitattu=2022-07-14}}</ref>
=== Valoa ja ilmaa? ===
V. P. Tortšiginin mukaan pallosalama on pelkkää valoa ja ilmaa. Hän väittää, että pallosalamassa on kuori, joka muodostuu yhteen puristuneesta ilmasta. Tämän kuoren sisällä valo kiertää kehää, mikä moninkertaistaa sen havaitun voimakkuuden. Tortšiginin mukaan pallosalamaa tulisi nimittää pallovaloksi. <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=V. P. Torchigin, A. V. Torchigin|Otsikko=Physical nature of Ball lightning|Julkaisu=The European Physical Journal D - Atomic, Molecular, Optical and Plasma Physics|Ajankohta=2005-12-01|Vuosikerta=36|Numero=3|Sivut=319–327|Doi=10.1140/epjd/e2005-00240-4|Issn=1434-6079|www=https://doi.org/10.1140/epjd/e2005-00240-4|Kieli=en}}</ref> <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=V. P. Torchigin|Otsikko=Physics of a ball lightning in a form of a bubble of light|Julkaisu=Optik|Ajankohta=2019-07-01|Vuosikerta=188|Sivut=294–301|Doi=10.1016/j.ijleo.2019.05.009|Issn=0030-4026|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402619306242|Kieli=en}}</ref>
=== Harhakuva? ===
Innsbruckin yliopiston tutkijoiden Joseph Peerin ja Alexandr Kendlin teorian mukaan pallosalamat ovat voimakkaan magneettikentän aiheuttamia hallusinaatioita.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2010051311662634 | Nimeke = Mystiset pallosalamat ovatkin hallusinaatioita | Ajankohta = 13.5.2010 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 19.6.2020}}</ref>
=== Toisesta ulottuvuudesta? ===
Max Planck -instituutin teoreettinen fyysikko Andrea Aiello on esittänyt julkisesti, että pallosalamat ilmestyvät [[Madonreikä|madonreikien]] kautta toisesta ulottuvuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tekniikanmaailma.fi/hurja-teoria-pallosalamat-ovat-niin-outoja-etta-ne-saattavat-olla-peraisin-toisesta-ulottuvuudesta-ja-tulla-maahan-madonreikien-kautta/|nimeke=Hurja teoria: Pallosalamat ovat niin outoja, että ne saattavat olla peräisin toisesta ulottuvuudesta ja tulla Maahan madonreikien kautta|julkaisu=tekniikanmaailma.fi|viitattu=2022-07-14}}</ref>
== Laboratoriokokeita ==
Rivi 45 ⟶ 53:
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
* Stanley Singer: ''The Nature of Ball Lightning''. Plenum Press, 1971.
* {{Verkkoviite | Osoite = https://q-mag.org/abstracts-of-papers-on-ball-lightning-presented-at-ais-2010-atmosphere-ionosphere-safety-conference-in-kaliningrad.html | Nimeke = abstracts of papers on ball lightning presented at AIS 2010 "Atmosphere, Ionosphere, Safety" Conference in Kaliningrad | Julkaisu = Q-Mag.org | Viitattu = 19.6.2020 | Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://pallosalamat-tyyppi-iv.webnode.fi/ | Nimeke = Pallosalamat: pallosalama: tyyppi IV: 'Tyhjästä' syntyvät | Tekijä = Rahikka, Mika | Julkaisu = Pallosalamat – Harrastajan sivu |ajankohta=|julkaisija=| Viitattu = 18.9.2020}}
|