Versio 26. marraskuuta 2021 kello 01.49 muokkaa Mun Tilit (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 692 muokkausta →‎Teoria Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisovelluksesta Android ← Vanhempi muutos		Versio 14. heinäkuuta 2022 kello 05.27 muokkaa kumoa Inehmo (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät, IP-estoista vapautetut 7 771 muokkausta Löysin lähteen ja täydennän sen perusteella. Otsikoin. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|kertoo valoilmiöstä. Sanan muista merkityksistä katso [[Pallosalama (täsmennyssivu)\|täsmennyssivu]].}} [[Kuva:Ball lightning.png\|thumb\|~~280px~~450x450px\|Pallosalamaa kuvaava 1800-luvun kaiverrus]] [[Kuva:Richmanns Tod 1753.jpg\|thumb\|right\|[[Georg Wilhelm Richmann]] kuolee pallosalaman iskuun]] '''Pallosalama''' on harvinainen valoilmiö. Osa tutkijoista kyseenalaistaa pallosalamoiden olemassaolon pitäen niitä mm. [[optinen harha\|optisina harhoina]]. == ~~Esiintyminen~~Kuvaus == {{Lähteetön}} Pallosalama on vapaasti ilmassa leijuva valaiseva pallo, joka yleensä kestää useita sekunteja ja on halkaisijaltaan muutamasta sentistä metriin. Pallosalamoita esiintyy vain ukonilmalla kuten tavallisiakin [[salama\|salamoita]], mutta ne eivät aiheuta samanlaista tuhoa. Pallosalamat liikkuvat suhteellisen hitaasti eivätkä ne reagoi ihmisten liikkeisiin, ja siksi niiden väistäminen on helppoa. Pallosalama voi hävitä äänettömästi tai kovasti paukahtaen. ~~Pallosalama on erittäin harvinainen.~~{{Lähde}} Pallosalama on erittäin harvinainen ilmiö, ja silminnäkijänraportit ovat usein erilaisia ja ristiriitaisiakin. ~~Ukonilmat ja [[Ilmakehä\|ilmakehän]] purkaukset{{Selvennä\|Minkä purkaukset? Mitä purkautuu ja mistä?\|26.11.2021}} lienevät syy pallosalamoihin.~~ Toisin kuin tavalliset salamat, pallosalamat ovat hitaampia, leijuvia, ja kuten nimi kertoo, pallon näköisiä hehkuvia ilmiöitä. Niiden elinikä on 2–8 sekuntia, mutta ne voivat kestää jopa muutaman minuutin. {{Lähde}}▼ Pallosalama kuvattiin tieteelle ensi kerran vuonna 1963, kun New Yorkista Washingtoniin lentäneeseen Eastern Airlines lento EA539:n koneeseen iski 16. maaliskuuta salama. Mukana olleet kuusi tutkijaa kirjoittivat [[Nature]]-lehteen artikkelin, jonka mukaan hehkuva, läpimitaltaan 20-senttimetrinen pallo leijui koneen läpi ohjaamosta perälle.<ref>{{Lehtiviite \| www = https://www.nature.com/articles/224895a0 \| Otsikko = Ball Lightning \| Tekijä = Jennison, R. C. \| Julkaisu = Nature \| Vuosikerta = 224 \| Vuosi = 29.11.1969 \| Numero = \| Sivut = 895 \| Julkaisija = \| Doi = 10.1038/224895a0 \| Viitattu = 19.6.2020 \| Kieli = {{en}}}}</ref>▼ == Teoria ==▼ Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy suhteellisen harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita.▼ ▲== ~~Teoria~~Tutkimus == ▲Pallosalama on erittäin harvinainen ilmiö, ja silminnäkijänraportit ovat usein erilaisia ja ristiriitaisiakin. Ukonilmat ja [[Ilmakehä\|ilmakehän]] purkaukset{{Selvennä\|Minkä purkaukset? Mitä purkautuu ja mistä?\|26.11.2021}} lienevät syy pallosalamoihin. Toisin kuin tavalliset salamat, pallosalamat ovat hitaampia, leijuvia, ja kuten nimi kertoo, pallon näköisiä hehkuvia ilmiöitä. Niiden elinikä on 2–8 sekuntia, mutta ne voivat kestää jopa muutaman minuutin. ▲Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy suhteellisen harvoin, ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita. {{Lähde}} ▲Pallosalama kuvattiin tieteelle ensi kerran vuonna 1963, kun New Yorkista Washingtoniin lentäneeseen Eastern Airlines lento EA539:n koneeseen iski 16. maaliskuuta salama. Mukana olleet kuusi tutkijaa kirjoittivat [[Nature]]-lehteen artikkelin, jonka mukaan hehkuva, läpimitaltaan 20-senttimetrinen pallo leijui koneen läpi ohjaamosta perälle.<ref>{{Lehtiviite \| www = https://www.nature.com/articles/224895a0 \| Otsikko = Ball Lightning \| Tekijä = Jennison, R. C. \| Julkaisu = Nature \| Vuosikerta = 224 \| Vuosi = 29.11.1969 \| Numero = \| Sivut = 895 \| Julkaisija = \| Doi = 10.1038/224895a0 \| Viitattu = 19.6.2020 \| Kieli = {{en}}}}</ref> == Teorioita == Todennäköisimmältä nykykäsityksen mukaan vaikuttaa [[Venäjä\|venäläisen]] [[fyysikko]] [[Pjotr Kapitsa]]n vuonna 1955 esittämä teoria, jonka mukaan ukonilman aikana syntyvät sähkömagneettiset aallot muodostavat pallosalamoita. Japanilaiset tutkijat Y. H. Ohtsuki ja H. Ofuruton onnistuivat vuonna 1991 ensimmäistä kertaa tuottamaan pallosalaman tapaisen plasmakokonaisuuden.{{Lähde}} ~~Tiede-lehden 5/2006 Pallosalama-artikkelin (kirj.~~ [[Leena Tähtinen\|Leena Tähtisen]]) mukaan lupaava teoria on ~~myös~~ uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin ja hänen kollegansa James Dinnissin nanohiukkasteoria. Sen mukaan ~~salamanisku~~pallosalama ~~voi~~syntyy, kun salamanisku irrottaa maaperästä ~~piistä~~piitä ~~koostuvia~~ja ~~nanohiukkasia, joista~~siitä ~~muodostuva~~muodustava pallo palaa. Tarkemmin ottaen salamanisku kuumentaa maaperää, jolloin siitä erottuu piikaasua. Piikaasu jäähtyy ja tiivistyy millin miljoonasosan kokoisiksi [[Nanohiukkanen\|nanohiukkasiksi]]. Kuumuudessa syntyy sähkövarausta, joka ympäröi ilmassa leijuvat piihiukkaset ja sitoo ne palloksi. Kuuma pii roihahtaa palamaan pallosalamaksi. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty Tel Avivin yliopistossa. <ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://web.archive.org/web/20070220103225/https://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=665&vl=2006\|nimeke=Ratkeaako pallosalaman arvoitus?\|tekijä=Leena Tähtinen\|julkaisu=Tiede\|ajankohta=7.7.2006\|julkaisija=Sanoma Magazines\|viitattu=2022-07-14}}</ref> Pallosalaman on väitetty saattavan olla ilmaa, jossa ilman kaasujen atomit ovat salaman aiheuttaman valokaaren kuumuuden vaikutuksesta muuttuneet [[plasma]]muotoon{{Kenen mukaan}}. Ilmiö on tuttu [[konepaja]]teollisuuden plasmaleikkauksesta, jossa paineilmaa kuumennetaan valokaaren avulla niin korkeaan lämpötilaan, että ilman kaasujen [[olomuoto]] muuttuu plasmaksi. Salaman valokaari on lyhytaikainen, joten myös sen aiheuttama mahdollinen pallosalama jäähtyy ja ilman kaasujen olomuoto palautuu normaaliksi nopeasti. Kuuman plasman aiheuttamat paikalliset paineenvaihtelut voivat aiheuttaa paukahduksen pallosalaman hävitessä. Pallosalaman tiheys lienee samansuuruinen kuin ilmalla, mikä selittää sen liikkumisen ilmavirran mukana.{{Lähde\|\|\|vuosi=}} === Harhakuva? === Innsbruckin yliopiston tutkijoiden Joseph Peerin ja Alexandr Kendlin teorian mukaan pallosalamat ovat voimakkaan magneettikentän aiheuttamia hallusinaatioita.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2010051311662634 \| Nimeke = Mystiset pallosalamat ovatkin hallusinaatioita \| Ajankohta = 13.5.2010 \| Julkaisu = Iltalehti \| Viitattu = 19.6.2020}}</ref> == Laboratoriokokeita == ~~=== Pallosalama laboratoriossa ===~~ [[Tiedosto:Water plasma.jpg\|pienoiskuva\|Vedestä muodostunut plasmapallo - Pallosalaman demonstrointi laboratoriossa]] [[Max Planck -instituutti\|Max Planck -instituutissa]] on tutkittu korkeajännitteen vedestä muodostamaa plasmaa. Tulokset ovat ilmiöinä sangen pallosalaman kaltaisia.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä =<!-- paging_filter --> \| Arkisto = https://web.archive.org/web/20120302044108/http://www.cosmosmagazine.com/node/334 \| Arkistoitu = 2.3.2012 \| Nimeke = 'Ball lightning' created in German laboratory \|Julkaisu = COSMOS magazine \| Ajankohta = 7.6.2006 \| Viitattu = 13.7.2009 \| Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite \| www = https://www.researchgate.net/publication/242694152_Fireball_Generation_in_a_Water_Discharge \| Otsikko = Fireball Generation in a Water Discharge \| Tekijä = Youichi Sakawa & Kazuyoshi Sugiyama & Tetsuo Tanabe & Richard More \| Julkaisu = Plasma and Fusion Research: Rapid Communications \| Vuosi = 12.7.2006 \| Julkaisija = \| Doi = 10.1585/pfr.1.039 \| Viitattu = 13.7.2009 \| Kieli = {{en}}}}</ref>

Ero sivun ”Pallosalama” versioiden välillä