Ero sivun ”Freikorps” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 83.245.242.139) ja palautettiin versio 20162194, jonka on tehnyt Huusmik Lähteetöntä
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
fix
Rivi 2:
| järjestön_nimi = Freikorps
| kuva = WWIposter9.jpg
| kuvankoko = 250px
| kuvateksti = Saksalainen värväysjuliste vuodelta 1918: ”Puolusta kotimaatasi! Liity Hülsenin Freikorpsiin.”
| perustettu = [[1918]]
| lakkautettu = [[1923]]
| tyyppi =
| toimiala =
| päämaja =
| toiminta-alue =
| jäsenet = 200 000–400 000 (kevät 1919)
| kielet = [[saksan kieli|saksa]]
| puheenjohtaja =
| puheenjohtajan-nimike =
| päätöksentekoelin =
| kattojärjestö =
| kotisivu =
| huomautukset =
}}
'''Freikorps''' [{{IPA|ˈfʀaɪkʰoɐpʰs}}] ({{k-fi|vapaajoukotVapaajoukot}}) olivat [[Saksan keisarikunta|Saksassa]] hävityn [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen loppuvuonna 1918 syntyneitä vapaaehtoisia raskaasti aseistettuja [[puolisotilaallisuus|puolisotilaallisia]] ryhmiä, jotka myöhemmin organisoitiin osaksi [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] [[Reichswehr|armeijaa]]. Virallisesti Freikorps-joukot toimivat tammikuusta 1919 huhtikuuhun 1920.<ref name="scott">Scott 2000</ref> Epävirallisesti joukot olivat koolla joulukuusta 1918 vuoteen 1923.<ref name="vin">Vincent 1997, s. 136–138</ref> Joukot toimivat vasemmistolaisten kansannousujen tukahduttajina, mutta poliittisia aatteita enemmän niitä yhdisti taistelunhalu sekä katkeruus hävitystä sodasta ja maan kaaosmaisesta tilanteesta.
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-R27092, Berlin, Gustav Noske beim Freikorps Hülsen.jpg|thumb|250px|[[Gustav Noske|Noske]] tarkastaa Hülsenin Freikorpsin joukkoja.]]
[[Kuva:WWIposter10.jpg|thumb|250px|Reinhard-prikaatin värväysjuliste vuodelta 1919.]]
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 119-2815-20, Wismar, Kapp-Putsch, Reichswehrsoldaten.jpg|thumb|250px|Roßbachin Freikorps 1920.]]
'''Freikorps''' [{{IPA|ˈfʀaɪkʰoɐpʰs}}] ({{k-fi|vapaajoukot}}) olivat [[Saksan keisarikunta|Saksassa]] hävityn [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen loppuvuonna 1918 syntyneitä vapaaehtoisia raskaasti aseistettuja [[puolisotilaallisuus|puolisotilaallisia]] ryhmiä, jotka myöhemmin organisoitiin osaksi [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] [[Reichswehr|armeijaa]]. Virallisesti Freikorps-joukot toimivat tammikuusta 1919 huhtikuuhun 1920.<ref name="scott">Scott 2000</ref> Epävirallisesti joukot olivat koolla joulukuusta 1918 vuoteen 1923.<ref name="vin">Vincent 1997, s. 136–138</ref> Joukot toimivat vasemmistolaisten kansannousujen tukahduttajina, mutta poliittisia aatteita enemmän niitä yhdisti taistelunhalu sekä katkeruus hävitystä sodasta ja maan kaaosmaisesta tilanteesta.
 
== Sodan veteraaneja ==
[[Kuva:Bundesarchiv Bild 183-R27092, Berlin, Gustav Noske beim Freikorps Hülsen.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Gustav Noske|Noske]] tarkastaa Hülsenin Freikorpsin joukkoja tammikuussa 1919.]]
Freikorps-joukot syntyivät vuosia rintamalla taistelleista nuorista veteraanisotilaista, jotka rauhan tultua kokivat siviilielämän itselleen vieraaksi ja pettyneinä vallitsevaan tilanteeseen hakivat toimintaa ja taisteluja.<ref name="scott"/> Mukana oli myös jokapäiväistä leipää etsiviä miehiä, ja nuoria aktivistiopiskelijoita, jotka eivät olleet ehtineet sotaan. Joukkoja oli keväällä 1919 kaikkiaan 200&nbsp;000–400&nbsp;000 miestä, runsaaseen sataan ryhmään ryhmittyneenä.<ref name="vin"/> Freikorps-joukkoja voi luonnehtia äärioikeistolaisiksi, mutta poliittisia aatteita enemmän niitä yhdisti taistelunhalu ja hävityn sodan aiheuttama katkeruus. Freikorps-joukkojen toiminta kohdistui usein siviileihin ja sitä voidaan luonnehtia poikkeuksellisen raa’aksi.<ref name="eva"/>
 
Joukkojen muodostuminen perustui veteraanien vieraantumiseen siviilielämästä ja turhautumiseen tappiosta. Esikuvana ja ydinryhmänä joukoille toimivat sodan viimeisinä vuosina perustetut Saksan eturintaman [[Hutier-taktiikka|eliittirynnäkköjoukot]].<ref name="scott"/>
 
== Ytimenä rynnäkköjoukkojen veteraanit ==
''Sturmtruppen''- tai ''Stoßtruppen''-joukot ({{k-fi|rynnäkkö-, iskujoukotRynnäkköjoukot}}, ''Iskujoukot'') käyttivät saksalaisten kehittämää uutta [[Hutier-taktiikka]]a. Raskaan päiväkausia kestävän [[tykistövalmistelu]]n ja massiivisen [[jalkaväki]]hyökkäyksen sijaan hyökättiin rajoitetulle alueelle tehdyn nopean ja tulivoimaisen räjähde- ja kaasukeskityksen jälkeen raskaasti aseistetuilla nopeasti liikkuvilla itsenäisillä [[rynnäkkö (sodankäynti)|rynnäkköjoukoilla]]. Joukot olivat hyvin aseistettuja ja koulutettuja eliittisotilaita.
 
Joukot erottautuivat muista yksiköistä; ennen hyökkäystä ne kuljetettiin paikalle, ja eloonjääneet vastaavasti välittömästi hyökkäyksen jälkeen pois. Rynnäkköjoukot eivät pitäneet rintamalohkoja hallussaan. Hyökkäysajankohdan tullessa ne etenivät nopeasti vihollisen rintamalinjoja kohti toimien omavaraisesti. Yksiköt olivat raskaasti aseistettuja, mukana oli [[konekivääri|konekiväärejä]], [[liekinheitin|liekinheittimiä]], jopa kevyttä [[tykistö]]ä ja [[lentokone]]ita. Eteneminen oli mahdollisimman nopeata, ja joskus edettiin läpi vihollislinjojen mahdollisimman syvälle tuhoten [[infrastruktuuri]]a kunnes koko yksikkö menehtyi vihollistuleen. Rintamalinjojen välissä yksikön kohtalo oli kokonaan komentavan upseerin käsissä, ja iskujoukoista muotoutui fanaattisesti komentajilleen uskollisia kokeneita veteraaneja.<ref name="scott"/>
Rivi 38 ⟶ 36:
Sodan jälkeisessä sisäpoliittisesti sekavassa tilanteessa jäljelle jääneet veteraanit, äärioikeistolaiset kommunistien vastustajat ja opiskelijatahot kokoontuivat iskujoukkojen komentajien ympärille ja muodostuivat Freikorpsin vapaaehtoisjoukot.
 
== Hallituksen käsikassaraksi ==
Kun vapaaehtoisjoukot sulautettiin 1919 osaksi hallituksen armeijaa, jaettiin joukot kolmeen osaan. Ensisijaisia olivat ''Freikorps''-joukot. Tukijoukoiksi muodostettiin reservi ''Zeitfreiwilligenkorps'', joita käytettiin ajoittain vakinaisen armeijan tai Freikorps-joukkojen tukena. Lisäksi hallituksen käytössä olivat jo 1914 perustetut ''talonpoikaisjoukot''’Talonpoikaisjoukot’ ({{k-de|Einwohnerwehr}}).
 
Joukkoja käytettiin pääasiassa hallitusten vastaisten vasemmistolaisten kansannousujen, sekä kuviteltujen että todellisten, tukahduttamiseen eri puolilla Saksaa. Freikorps-joukkoja käytettiin tuhoamaan [[spartakistiliitto|spartakistikapina]] [[Berliini]]ssä tammikuussa 1919, [[kommunisti]]en nousu [[München]]issä samana vuonna, sekä [[Ruhr]]in ''Punainen Armeija'' keväällä 1920.<ref name="eva">Evans 1997, s. 115–118</ref> Lisäksi Freikorps-joukkojen avulla tehtiin epäonnistunut [[Latvia]]n valtausyritys.<ref name="scott"/> Vuonna 1920 Freikorps-joukot yrittivät itse [[Kappin vallankaappaus|vallankaappausta]] Saksassa, joka ei kuitenkaan onnistunut.
 
== Offensiivi itään ==
Freikorps toimi muun muassa Latviassa maan itsenäistyttyä. Virallisesti järjestö pyrki ajamaan maassa olleet [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|bolševikit]] pois, mutta tarkoitus oli tehdä Latviasta Saksan [[puskurivaltio]] [[Neuvosto-Venäjä]]ä vastaan. Kun venäläiset ja bolševikit oli ajettu pois, Freikorps yritti vallankaappausta ja Freikorpsin tekemät raakuudet kohdistuivat latvialaisiin. Latvian oli liittouduttava Viron kanssa työntääkseen saksalaiset pois Latviasta. Myös [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneen kuningaskunnan]] laivasto auttoi ajamaan Freikorpsin pois Latviasta. Freikorps vetäytyi [[Riika|Riiasta]] 22. kesäkuuta 1919.
 
== Jäsenet ==
Tunnetuimpia jäseniä Freikorpsissa olivat [[Heinrich Himmler]], [[Ernst Röhm]], [[Martin Bormann]], [[Rudolf Berthold]], [[Rüdiger von der Goltz]], [[Ferdinand Schörner]], [[Felix Steiner]] ja [[Walther Wenck]].
 
Myöhemmin Freikorps-joukkojen veteraaneja liittyi suuria määriä [[kansallissosialismi|natsien]] SA[[Sturmabteilung|Sturmableitung]]-joukkoihin (SA) ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistiseen puolueeseen]]. Freikorpsia voidaankin hyvällä syyllä pitää [[Schutzstaffel]]in (SS) esiasteena.<ref name="scott"/> Osa joukoista kuitenkin kannatti vanhaa, militaristista ja konservatiivista [[preussi]]laispolitiikkaa.
 
== Katso myös ==
{{Commonscat|Freikorps}}
* [[Freikorps-kirjallisuus]]
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Evans, Richard| Nimeke = Rereading German History : From Unification to Reunification 1800–1996 | Vuosi = 1997| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge| Tunniste =ISBN 9780415159005 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.11.2008|Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.sussex.ac.uk/webteam/gateway/file.php?name=1-scott-the-origins-of-the-freikorps&site=15 | Nimeke = The Origins of the Freikorps: A Reevaluation| Tekijä = Scott, Ben| Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = University of Sussex Journal of Contemporary History |Ajankohta = 2000| Julkaisupaikka = | Julkaisija = University of Sussex| Viitattu = 20.11.2008| Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Vincent, C. Paul| Nimeke = Historical Dictionary of Germany's Weimar Republic, 1918–1933| Vuosi = 1997| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =Westport, CT, USA | Julkaisija =Greenwood Publishing Group | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.11.2008|Kieli = {{en}}}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
[[Luokka:Weimarin tasavalta]]
{{Commonscat|Freikorps-rivi}}
 
[[Luokka:Puolisotilaalliset järjestöt]]
[[Luokka:Weimarin tasavalta]]