Ero sivun ”Fytokemikaali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
jäsentelyä |
||
Rivi 2:
'''Fytokemikaalit''' ovat [[kasvi]]kunnan tuottamia bioaktiivisia yhdisteitä, jotka eivät ole [[ravintoaine]]ita mutta jotka saattavat vaikuttaa eläinten terveyteen elimistöön päätyessään.<ref name="Liu 2004">{{Lehtiviite | Tekijä =Liu, Rui Hai | Otsikko =Potential synergy of phytochemicals in cancer prevention: mechanism of action | Julkaisu = The Journal of nutrition | Ajankohta = 2004 | Vuosikerta =134 | Numero = 12 | Sivut = 3479S–3485S | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1093/jn/134.12.3479S | Issn = | Jstor = | Viitattu =2019 }}</ref><ref name="Dillard 2000">{{Lehtiviite | Tekijä =Dillard, Cora J., ja J. Bruce German | Otsikko = Phytochemicals: nutraceuticals and human health | Julkaisu =Journal of the Science of Food and Agriculture | Ajankohta = 2000 | Vuosikerta =80 | Numero =12 | Sivut = 1744–1756 | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1002/1097-0010(20000915)80:12<1744::AID-JSFA725>3.0.CO;2-W | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =2019 }}</ref> Monet fytokemikaalit ovat [[antioksidantti|antioksidantteja]], mutta ne voivat myös säädellä fysiologisia prosesseja, kuten solujen erilaistumista, [[geeni]]en ekspressiota, [[entsyymi]]en toimintaa ja [[hormoni]]aineenvaihduntaa.<ref name="Liu 2004"></ref>
Useimmat prosessoimattomat kasviperäiset ruoka-aineet sisältävät runsaasti fytokemikaaleja. Marjoissa on etenkin flavonoideja ja fenolihappoja, kuten [[antosyaanit|antosyaaneja]], [[kversetiini]]ä sekä [[ellagiinihappo]]a ja sen johdannaisia [[ellagitanniinit|ellagitanniineja]].<ref>{{Lehtiviite
Monet fytokemikaalit heikentävät ruoan sisältämien ravintoaineiden imeytymistä. Viljatuotteissa ja palkokasveissa esiintyvät fytaatit häiritsevät sinkin ja raudan imeytymistä. Kahvin, teen, kaakaon, pinaatin ja nokkosen sisältämät polyfenolit häiritsevät raudan imeytymistä ja esimerkiksi palkokasveissa esiintyvät lektiinit häiritsevät proteiinien käsittelyä ruoansulatuksessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01299|nimeke=Fytokemikaalit (mm. karotenoidit, flavonoidit, kasvisterolit ja -stanolit)|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2022-03-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>▼
▲Monet fytokemikaalit heikentävät ruoan sisältämien ravintoaineiden imeytymistä. Viljatuotteissa ja palkokasveissa esiintyvät fytaatit häiritsevät sinkin
Runsaasti fytokemikaaleja sisältävien ruokien saannin on osoitettu olevan yhteydessä esimerkiksi [[sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitautien]], [[aikuistyypin diabetes|tyypin 2 diabeteksen]] ja [[syöpä|syövän]] pienentyneeseen riskiin. Yksittäisiä fytokemikaaleja sisältävien ravinnelisien terveysvaikutukset ovat jääneet kuitenkin vähäisiksi. Tämän vuoksi arveltiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen alussa, että fytokemikaaleja sisältävien ruokien terveysvaikutukset johtuisivat fytokemikaalien yheisvaikutuksista.<ref name="Liu 2003">{{Lehtiviite | Tekijä = Liu, Rui Hai | Otsikko = Health benefits of fruit and vegetables are from additive and synergistic combinations of phytochemicals | Julkaisu = The American Journal of Clinical Nutrition | Ajankohta =2003 | Vuosikerta =78 | Numero = 3 | Sivut = 517S–520S | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1093/ajcn/78.3.517S | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}</ref> ▼
▲Useimmat prosessoimattomat kasviperäiset ruoka-aineet sisältävät runsaasti fytokemikaaleja. Marjoissa on etenkin flavonoideja ja fenolihappoja, kuten [[antosyaanit|antosyaaneja]], [[kversetiini]]ä sekä [[ellagiinihappo]]a ja sen johdannaisia [[ellagitanniinit|ellagitanniineja]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Häkkinen, S., Heinonen, M., Kärenlampi, S., Mykkänen, H., Ruuskanen, J., & Törrönen, R.| Otsikko = Screening of selected flavonoids and phenolic acids in 19 berries | Julkaisu = Food Research International | Ajankohta =1999 | Vuosikerta =32 | Numero = 5 | Sivut =345–353 | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1016/S0963-9969(99)00095-2 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | Viitattu =2019 }}</ref><ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Kähkönen, M. P., Hopia, A. I., & Heinonen, M. | Otsikko =Berry phenolics and their antioxidant activity | Julkaisu = Journal of Agricultural and Food Chemistry | Ajankohta = 2001 | Vuosikerta =49 | Numero =8 | Sivut = 4076–4082 | Tunniste = | Pmid = | Doi = 10.1021/jf010152t | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = }}</ref>
▲Runsaasti fytokemikaaleja
==Luokittelu==
Fytokemikaalit voidaan kemiallisen rakenteensa perusteella jaotella kolmeen pääryhmään, jotka sisältävät useita tärkeitä fytokemikaaliryhmiä: <ref name="Dillard 2000"></ref><ref>{{Kirjaviite | Nimeke =Classes and Functions of Secondary Products from Plants. Kirjassa: Chemicals from Plants | Julkaisija =Imperial College Press | Vuosi = 1999 | Tekijä = Harborne, Jeffrey | Luku = | Sivu = 1–25 | Sivut = | Tunniste = | Isbn = }}</ref>
| |||