|
'''Merenpohja''' on veden peittämää maata [[Meri|meren]] pohjassa.
[[Mannerjalusta]]lta käsittää rannikkoalueen, jossa meren syvyys on 0–200 metriä. Mannerjalustan alueella meren pohja on usein muodoltaan kumpuileva. Tältä alueelta löytyy öljylähteitä. Mannerjalustan reunasta laskeutuu jyrkästi mannerrinne, joka ulottuu alueelle, jossa meren syvyys on 2 500 metriä. Sen alaosassa on usein loivasti kumpuilevaa maastoa, joka viettää syvänmeren tasangolle, joka on hyvin tasainen. [[Valtameri|Valtameren]] pohjaa peittää tavallisesti ohut mutainen [[sedimentti]]kerros, joka muodostaa merenalaisten vuorten ja ylänköjen erottamia syvänmeren tasankoja. Tasangon syvyys voi vaihdella kolmen ja viiden kilometrin välillä. Sitä syvemmällä on kapeita [[Syvänmeren hauta|syvänmeren hautoja]], joista syvimmät ovat yli kymmenen kilometriä syviä.<ref name="geographica">{{Kirjaviite | Tekijä = Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.) | Nimeke = Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat| Vuosi = 2003 | Kappale = | Sivu = 474| Julkaisija = Könemann | Tunniste = ISBN 3-8290-2481-9| Kieli = }}</ref><ref name=myberg>{{Kirjaviite| Tekijä = Kai Myberg, Matti Leppäranta | Julkaisija = URSA | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisu = Meret | Nimeke = Merten pohjien muodot | Sivu = 20-24 | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-952.5985-20-7 }}</ref>
[[Atlantin valtameri|Atlantin]] keskellä, [[Intian valtameri|Intian valtameressä]] ja eteläisellä [[Tyynimeri|Tyynellämerellä]] sijaitsevat laajat ja lähes yhtenäiset vuoristoketjut, valtamerten [[Keskiselänne|keskiselänteet]]. NiidenKeskiselänteiden keskustassa ovat murroslaaksot, uuden basalttisen merenpohjan syntyalueet.<ref name="geographica" />
Maailman valtamerten pohjissa on yhteensä yli sata [[Vedenalainen kanjoni|vedenalaista kanjonia]], mannerjalustan ja mannerrinteen läpi tunkevaa kiilaa.<ref name="myrberg">{{Kirjaviite | Tekijä = Myrberg, Kai & Leppäranta, Matti | Nimeke = Meret: maapallon siniset kasvot | Vuosi = 2014 | Sivu = 23 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ursa | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-5985-20-7 }}</ref>
Meren rannikolta ulospäin merenpohja luokitellaan siten, että ensin on mannerjalusta, jonka alue käsittää rannikkoalueen, missä meren syvyys on 0-200 metriä. Mannerjalustan alueella meren pohja on usein muodoltaan kumpuileva. Tältä alueelta löytyy öljylähteitä. Tämän jälkeen on mannerrinne, joka ulotuu alueelle, jossa meren syvyys on 2500 metriä. Ulompana on mannerylänkö ja lopulta syvän merenaltaat eli abyssaalivyöhyke. Valtamerten keskiselänteiden alueella meren syvyys on huomattavasti matalampi kuin syvänmeren altaissa.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Kai Myberg, Matti leppäranta | Julkaisija = URSA | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisu = Meret | Nimeke = Merten pohjien muodot | Sivu = 20-24 | Vuosi = 2014 | Isbn = 978-952.5985-20-7 }}</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
|
