Ero sivun ”ASLA-Fulbright-stipendi” versioiden välillä

ASLA-stipendien merkitys oli suurimmillaan 1950- ja 1960-luvulla, jolloin Yhdysvalloista tuli stipendiaattien mukana Suomeen "tuotannon rationalisoinnin" aate. ASLA-stipendin turvin opiskeli Yhdysvalloissa vuosina 1950–1965 arviolta 1&nbsp;700 suomalaista.<ref name="honkonen"/> Stipendijärjestelmän suosio jatkui 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Asla-Fulbright-stipendiaattina opiskelu Yhdysvalloissa edisti huomattavasti akateemista uraa Suomessa muun muassa lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden alalla. Vuoteen 1994 mennessä noin 3&nbsp;000 suomalaista oli järjestelmän perustamisvuodesta 1950 alkaen ollut Asla-stipendiaattina Yhdysvalloissa.

Jotkut stipendiohjelmaan osallistuneista eivät palanneet Suomeen, vaan jäivät tekemään tutkijanuraa ulkomaille. Heitä olivat kromosomitutkija [[Eeva Therman-Patau]], fyysikot [[Matti Nurmia]], [[Eyvind Wichmann]] ja [[Alvar Wilska]], kemisti [[Christer Nordman]], matemaatikot [[Lars Ahlfors]] ja [[Leo Sario]] sekä sosiologi [[Sakari Sariola]].<ref name=hs250595>{{Lehtiviite | Tekijä = Lappalainen, Jukka-Pekka | Otsikko = Akateeminen Amerikan-kortti. Nuoret tutkijat suuntasivat Atlantin taakse saman aikaan kun poliitikot pelasivat Moskovan peliään| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 25.5.1995 | Sivut =45 | www = https://nakoislehti.hs.fi/c810560b-06d9-4b24-b80a-479f7a26446b/45| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)}}</ref>