Ero sivun ”Kansan vapautusarmeijan laivasto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Kh, w
+ lähteistyksen ajantasaistusta, hieman johdannon päivitystä vastaavasti, miehistön ja alusten lkm:ää en päivittänyt
Rivi 23:
| nykyinen_komentaja = amiraali [[Wu Shengli]]
}}
'''Kansan vapautusarmeijan laivasto''' (PLAN) on yksi [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansantasavallan]] [[kansan vapautusarmeija]]n viidestä [[puolustushaara]]sta. Muut neljä puolustushaaraa ovat [[kansan vapautusarmeijan maavoimat|maavoimat]], [[Kansan vapautusarmeijan ilmavoimat|ilmavoimat]], [[kansan vapautusarmeijan strategiset ohjusjoukot|strategiset ohjusjoukot]] ja [[Kansan vapautusarmeijan strategiset tukijoukot|strategiset tukijoukot]].<ref name="defense.gov-1.9.2020a"/>
 
2020-luvulle tultaessa Kiinan vapautusarmeijan laivasto oli kasvanut taistelukelpoisten alusten määrällä arvioiden maailman suurimmaksi laivastoksi.<ref name="defense.gov-1.9.2020"/> Uppoamalla mitattuna PLAN oli 2010-luvun lopulla maailman toiseksi suurin laivasto [[Yhdysvaltain laivasto]]n jälkeen. Kiinan vapautusarmeijan laivaston aluskanta on kasvussa myös 2020-luvulla, ja suuri osa PLAN:n aluksista ovat uudenaikaisia.<ref name="congress.gov-8.3.2022"/><ref name="defense.gov-1.9.2020"/><ref name="navyrecognition.com-2.6.2022"/>
 
1990-luvulta lähtien Kiina on kehittänyt laivastonsa kyvykkyyttä ja varustusta silloisesta joki- ja rannikkopuolustukseen keskittyneestä laivastosta lähimerillä ja valtamerillä taistelemaan kykeneväksi laivastoksi. Tämä on tullut ilmi esimerkiksi Kiinan laivaston harjoituksissa 2010- ja 2020-luvuilla. Kiina on samalla kasvattanut kykyään ratkaista esimerkiksi naapurivaltioittensa kanssa ristiriitaisia aluevaatimuksia esimerkiksi [[Etelä-Kiinan meri|Etelä-Kiinan merellä]] tarvittaessa sotilaallista voimaa näyttämällä ja käyttämällä. Kiina on myös perustanut laivastoaseman [[Djibouti]]in, jolla se voi esimerkiksi osaltaan turvata öljykuljetuksiaan ja tukea toimintaansa Afrikassa ja Lähi-idässä. Kiinalaisia työskentelee tai asuu Afrikassa noin miljoona ja Lähi-Idän maissa noin 500&nbsp;000.<ref name="defense.gov-1.9.2020"/>
 
==Historia==
[[Tiedosto:Marines of the People's Liberation Army (Navy).jpg|thumb|vasen|Merijalkaväen sotilaita]]
Kansan vapautusarmeijan laivasto perustettiin 23. huhtikuuta 1949, kun [[Mao Zedong]] oli julistanut maan tarvitsevan ”vahvan laivaston imperialistisen aggression vastustamiseen”.<ref name="EMC"/><ref name="globalsecurity.org-PLAN"/> Laivaston esikunta perustettiin [[Peking]]iin huhtikuussa vuonna 1950, ja sen ensimmäinen tukikohta perustettiin [[Qingdao]]on saman vuoden syyskuussa. Laivaston johtoon siirtyi aluksi maavoimien komentajia, ja heitä avusti noin 2&nbsp;500 [[neuvostoliitto]]laista neuvonantajaa. Miehistö koostui aluksi pääasiassa entisistä [[Kuomintang|kansallismielisten]] laivastossa palvelleista sotilaista, joista suurin osa oli vaihtanut puolta vapaaehtoisesti. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana laivaston rakennetta uudistettiin useaan otteeseen, ja sen kalustoa pyrittiin parantelemaan jonkin verran. Sen päätehtävänä oli kuitenkin pitkään pelkkä Kiinan rannikon puolustaminen, sillä Mao Zedongin laajemman mittakaavan sotastrategian mukaan mahdollinen vihollinen voitettaisiin suurissa maataisteluissa. Tätä strategiaa alettiin muuttaa 1970-luvun lopulla. [[Deng Xiaoping]]in mukaan suurvaltojen välistä sotaa ei todennäköisesti syttyisi ja laivaston tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui merellisten luonnonvarojen turvaaminen ja kysymys [[Taiwan]]in itsenäisyydestä. Tätä strategiaa kehitteli edelleen amiraali [[Liu Huaqing]], joka auttoi muuttamaan kansan vapautusarmeijan laivaston nykyaikaiseksi puolustushaaraksi.<ref name="EMC">{{Kirjaviite | Tekijä = David Pong | Nimeke = Encyclopedia of Modern China | Vuosi = 2009 | Sivu = 97–100 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Charles Scribner’s Sons | Isbn = 978-0-684-31566-9 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
[[Kylmä sota|Kylmän sodan]] aikana laivaston rakennetta uudistettiin useaan otteeseen, ja sen kalustoa pyrittiin parantelemaan jonkin verran. Sen päätehtävänä oli kuitenkin pitkään pelkkä Kiinan rannikon puolustaminen, sillä Mao Zedongin laajemman mittakaavan sotastrategian mukaan mahdollinen vihollinen voitettaisiin suurissa maataisteluissa. Tätä strategiaa alettiin muuttaa 1970-luvun lopulla. [[Deng Xiaoping]]in mukaan suurvaltojen välistä sotaa ei todennäköisesti syttyisi ja laivaston tärkeimmäksi tehtäväksi muodostui merellisten luonnonvarojen turvaaminen ja kysymys [[Taiwan]]in itsenäisyydestä. Tätä strategiaa kehitteli edelleen amiraali [[Liu Huaqing]], joka auttoi muuttamaan kansan vapautusarmeijan laivaston nykyaikaiseksi puolustushaaraksi.<ref name="EMC">{{Kirjaviite | Tekijä = David Pong | Nimeke = Encyclopedia of Modern China | Vuosi = 2009 | Sivu = 97–100 | Julkaisija = Charles Scribner’s Sons | Isbn = 978-0-684-31566-9 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] väliintulo [[kolmas Taiwaninsalmen kriisi|kolmannen Taiwaninsalmen kriisin]] aikana vuosina 1995–1996 paljasti Kansan vapautusarmeijan laivaston kyvyttömyyden estää [[Yhdysvaltain laivasto]]n väliintulo alueella. Mahdollisesti tämän takia laivaston pääpaino siirrettiin sukellusveneiden kehitykseen. Kiina on sittemmin kehittänyt useita kotimaisia diesel- ja ydinsukellusveneitä. Sukellusveneiden ohella on uusittu myös laivaston [[hävittäjä (laiva)|hävittäjiä]] ja [[fregatti|fregatteja]].<ref name="EMC" /> Laivaston hankintoihin on kuulunut myös maan ensimmäinen lentotukialus [[Liaoning (lentotukialus)|Liaoning]].<ref name="IISS" />
 
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] väliintulo [[kolmas Taiwaninsalmen kriisi|kolmannen Taiwaninsalmen kriisin]] aikana vuosina 1995–1996 paljasti Kansan vapautusarmeijan laivaston kyvyttömyyden estää [[Yhdysvaltain laivasto]]n väliintulo alueella. Mahdollisesti tämän takia laivaston pääpaino siirrettiin sukellusveneiden kehitykseen. Kiina on sittemmin kehittänyt useita kotimaisia diesel- ja ydinsukellusveneitä. Sukellusveneiden ohella on uusittu myös laivaston [[hävittäjä (laiva)|hävittäjiä]] ja [[fregatti|fregatteja]].<ref name="EMC" /> Laivaston hankintoihin on kuulunut myös maan ensimmäinen lentotukialus [[Liaoning (lentotukialus)|Liaoning]].<ref name="IISS" />
 
==Vahvuus ja organisaatio==
[[Tiedosto:Type 055 destroyer.jpg|thumb|Taiteilijan näkemys rakenteilla olevasta [[Type 055]] -hävittäjästä.]]
Kansan vapautusarmeijan laivasto on jaettu viiteen aselajiin: sukellusveneisiin, pinta-aluksiin, laivaston ilmavoimiin, rannikkopuolustukseen ja merijalkaväkeen. Näiden lisäksi laivastoon kuuluu joitakin erikoistuneita joukko-osastoja.

Laivasto jakaantuu alueellisten vastuiden mukaan kolmeen laivastoon, jotka ovat [[Beihain laivasto]] (pohjoineneli Pohjoinen laivasto, esikunta [[Qingdao]]ssa), [[Donghain laivasto]] (itäItäinen, [[Ningbo]]) ja [[Nanhain laivasto]] (eteläEteläinen, [[Zhanjiang]]).<ref name="IISS"/><ref name="defense.gov-1.9.2020"/> Laivastossa palvelee kaiken kaikkiaan noin 235&nbsp;000 miestä (2015) ja heistä 35&nbsp;000 on varusmiehiä. Laivaston kalustoon kuuluu 70 sukellusvenettä, 72 suurta pinta-alusta, yli 223 partio- ja rannikkoalusta sekä 211 logistiikka- ja tukialusta. Laivaston ilmavoimilla on kolmisen sataa erityyppistä lentokonetta ja alle sata helikopteria. Merijalkaväessä palvelee noin 10&nbsp;000 henkilöä.<ref name="IISS">{{Kirjaviite | Tekijä = IISS | Nimeke = The Military Balance 2015 | Vuosi = 2015 | Sivu = 213–215, 239–241 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Isbn = 978-1-85743-766-9 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
==Lähteet==
{{viitteet}}|sarakkeet|viitteet=
 
<ref name="globalsecurity.org-PLAN">{{verkkoviite|osoite=https://www.globalsecurity.org/military/world/china/plan-org.htm|nimike= People's Liberation Navy - Organizational Structure| tekijä= | ajankohta= | julkaisu=globalsecurity.org | kieli= {{en}} | viitattu= 17.6.2022}}</ref>
 
<ref name="defense.gov-1.9.2020a">{{verkkoviite|osoite=https://media.defense.gov/2020/Sep/01/2002488689/-1/-1/1/2020-DOD-CHINA-MILITARY-POWER-REPORT-FINAL.PDF |nimike= Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China - 2020. Annual Report to Congress| tiedostomuoto= pdf| tekijä= U.S. Office of the Secretary of Defence | ajankohta=1.9.2020 | selite= Kiinan vapautusarmeijan aselajit esim. s. vii-viii ja 40-66 | julkaisija= defense.gov| kieli= {{en}} | viitattu= 17.6.2022}}</ref>
 
<ref name="defense.gov-1.9.2020">{{verkkoviite|osoite=https://media.defense.gov/2020/Sep/01/2002488689/-1/-1/1/2020-DOD-CHINA-MILITARY-POWER-REPORT-FINAL.PDF |nimike= Military and Security Developments Involving the People’s Republic of China - 2020. Annual Report to Congress| tiedostomuoto= pdf| tekijä= U.S. Office of the Secretary of Defence | ajankohta=1.9.2020 | selite= Kiinan vapautusarmeijan laivastosta esim. s. 44-49| julkaisija= defense.gov| kieli= {{en}} | viitattu= 17.6.2022}}</ref>
 
<ref name="congress.gov-8.3.2022">{{verkkoviite|osoite=https://crsreports.congress.gov/product/pdf/RL/RL33153 |nimike= China Naval Modernization: Implications for U.S. Navy Capabilities—Background and Issues for Congress | tiedostomuoto= pdf| tekijä= Ronald O'Rourke, U.S. Office of the Secretary of Defence | ajankohta=päivitetty 8.3.2022 | julkaisija= congress.gov| kieli= {{en}} | viitattu= 17.6.2022}}</ref>
 
<ref name="navyrecognition.com-2.6.2022">{{verkkoviite|osoite=https://www.navyrecognition.com/index.php/focus-analysis/naval-technology/11788-analysis-overview-of-the-surface-chinese-force-in-2025.html|nimike= Analysis: Overview of the Surface Chinese Force in 2025| tekijä=Louis Cheung | ajankohta=2.6.2022 | julkaisu= navyrecognition.com| kieli= {{en}} | viitattu= 17.6.2022}}</ref>
 
}}
 
{{Käännös|:en:People's Liberation Army Navy}}
[[Luokka:Kansan vapautusarmeijan laivasto|*]]