Versio 21. toukokuuta 2018 kello 13.04 muokkaa Norppis82 (keskustelu \| muokkaukset) 3 muokkausta Tarkennus edelliseen. ← Vanhempi muutos		Versio 17. kesäkuuta 2022 kello 15.29 muokkaa kumoa TomSandberg (keskustelu \| muokkaukset) 39 muokkausta Lisätty viitteistettyä tekstiä miinojen luokittelusta. Poistettu paikkaansapitämätöntä tekstiä Suomen Puolustusvoimilla käytössä olevista jalkaväki miinoista. Puolustusvoimilla ei ole ollut käytössä jalkaväkimiinoja vuoden 2012 jälkeen. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 6: [[Kuva:Mines 501556 fh000026.jpg\|thumb\|250px\|Sakaramiina.]] [[Kuva:US Soldiers removing landmines.jpg\|thumb\|250px\|Yhdysvaltalaiset joukot purkavat miinoitetta.]] '''Miina''' on maahan, maan pinnalle tai veteen asennettava räjähtävä [[taisteluväline]], ~~jonka laukeamisen aiheuttaa kohde, käyttäjä tai aikautusmekanismi. Miinat~~joka on ~~suunniteltu~~tarkoitettu räjähtämään ~~henkilön~~ihmisen tai ajoneuvon ~~läheisyydestä~~läsnäolosta, ~~läsnäolosta~~läheisyydestä tai kosketuksesta. ~~Miinat voidaan jakaa esimerkiksi kohteen tai käytön mukaan [[Jalkaväkimiina~~<ref>{{Verkkoviite\|~~jalkaväki-]], [[Panssarimiina~~osoite=https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2012/20120013/20120013_2\|~~panssari-]]~~nimeke=FINLEX ja® ~~[[Ajoneuvomiina\|ajoneuvo~~-~~]],~~ ~~[[Sirotemiina~~Sopimusteksti\|~~sirote-]], [[Merimiina~~julkaisu=www.finlex.fi\|~~meri~~viitattu=2022-~~]], [[Tähysmiina~~06-17\|~~tähys~~ietf-~~]] ja erikoismiinoihin, joihin luetaan esimerkiksi aika-, täry- ja [[radiomiina]]t.~~kielikoodi=fi}}</ref> Useimmat miinat perustuvat kemiallisen palamisreaktion aiheuttamaan räjähdykseen, jolloin tuhovaikutus perustuu räjähdysaineen painevaikutukseen, miinan sisältämiin tai räjähdyksen aiheuttamiin sirpaleisiin. Myös suunnattu räjähdysvaikutus on mahdollinen esimerkiksi panssaroituja ajoneuvoja vastaan tarkoitetuissa miinoissa. Teoriassa miinojen tuhovaikutus voi perustua myös [[kemiallinen ase\|kemialliseen]] tai [[biologinen ase\|biologiseen]] aseeseen tai [[ydinase\|ydinlataukseen]]. Erityisesti vanhemmissa teksteissä miinalla voidaan tarkoittaa myös muita voimakkaita, usein maan alle sijoitettuja sotilas[[räjähde\|räjähteitä]] tai [[pommi\|pommeja]]. Erilaiset miinat jaotellaan niiden kohteen mukaan jalkaväkimiinoihin, ajoneuvomiinoihin, panssarimiinoihin sekä merimiinoihin. Asentamistavan mukaan miinat voidaan jaotella maahan tai maan pinnalle asennattaviin miinoihin, sirotemiinoihin sekä merimiinoihin. Miinat voidaan jaotella myös niiden vaikutuksen mukaan esimerkiksi paine-, sirpalevaikutteisiin miinoihin. Erityyppiset miinat voidaan jaotella myös niiden laukaisumekanismin mukaan esimerkiksi ansalankalaukaistaviin, painolaukaistaviin, magneettilaukaistaviin tai tärinälaukaistaviin miinoihin.<ref>Kriisinhallintajoukon Räjähdevihko, Kriisinhallintakeskus, Porin prikaati.</ref> ==Jalkaväkimiina== '''Jalkaväkimiinat, henkilömiinat''', kuten polkumiinat ~~([[Suomi\|Suomessa]] käytössä ''[[sakaramiina]]'')~~ ja lankamiinat ~~(Suomessa käytössä ''[[putkimiina]]'')~~, tappavat ja vammauttavat vihollisen taistelijoita sirpalevaikutuksella. Usein ihon rikkouduttua sirpaleiden vaikutuksesta joutuu haavasta verenkiertoon maa-ainesta ja muuta likaa aiheuttaen tulehduksen. Jalkaväkimiinat ovat rakenteeltaan yleensä yksinkertaisia, varmatoimisia ja edullisia valmistaa ja varastoida pitkiksi ajoiksi. Siksi puolustuksellisesti suuntautuneet, vähäisellä rahoituksella toimivat, yleensä suurta aluetta puolustavat asevelvollisuusarmeijat ovat käyttäneet niitä kaikkialla maailmassa. [[Ottawan sopimus\|Ottawan sopimuksessa]] useimmat maat ovat kuitenkin sitoutuneet käytön lopettamiseen. Maille, jotka puolustautuvat ensisijaisesti laivastolla, ammattiarmeijalla ja rajallisella määrällä reserviläisiä, jalkaväkimiinoilla ei ole niin suurta merkitystä, vaikka muun muassa [[Yhdysvallat]] on niitä käyttänytkin. ===Jalkaväkimiinojen käytön rajoittaminen===

Ero sivun ”Miina” versioiden välillä