Ero sivun ”ASLA-Fulbright-stipendi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisätietoa hs-jutusta 1995
Rivi 5:
Fulbright-ohjelma perustuu [[Yhdysvaltain kongressi]]n vuonna 1946 säätämään lakiin, jolla tulot Yhdysvaltojen [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] ylijäämävarastojen myynnistä sijoitettiin kansainväliseen stipendiaattitoimintaan. Suomi liittyi ohjelmaan vuonna 1952.<ref>[http://www.fulbright.fi/fi/fulbright-center/toiminnan-historiaa Fulbright Centerin historiaa] {{Wayback|1=http://www.fulbright.fi/fi/fulbright-center/toiminnan-historiaa |päiväys=20141006095154 }}. Viitattu 5.10.2014.</ref> Lain aloitteentekijänä oli demokraattisenaattori [[J. William Fulbright]].
 
ASLAAsla-stipendi (Amerikan Suomen lainan apuraha) oli puolestaan Yhdysvalloissa 1949 säädettyyn lakiin perustunut apurahajärjestelmä, johon käytettiin Suomen Yhdysvalloilta vuonna 1919 saaman lainan korot ja lyhennykset vuoteen 1984, jolloin laina oli maksettu takaisin.<ref name="honkonen">{{Kirjaviite | Tekijä = Hankonen, Johanna | Nimeke =Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta | Vuosi = 1994| Sivu =77–79 |Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija = Gaudeamus| Tunniste =ISBN 951-662-610-6 }}</ref>
 
ASLA-stipendi jakaantui neljään eri stipendimuotoon:
Rivi 13:
* ''Graduade student'' myönnettiin korkeakouluasteen jatko-opiskelijoille lukukauden mittaista Yhdysvalloissa opiskelua varten.<ref name="honkonen"/>
 
ASLA-stipendien merkitys oli suurimmillaan 1950- ja 1960-luvulla, jolloin Yhdysvalloista tuli stipendiaattien mukana Suomeen "tuotannon rationalisoinnin" aate. ASLA-stipendin turvin opiskeli Yhdysvalloissa vuosina 1950–1965 arviolta 1&nbsp;700 suomalaista.<ref name="honkonen"/> Stipendijärjestelmän suosio jatkui 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Asla-Fulbright-stipendiaattina opiskelu Yhdysvalloissa edisti huomattavasti akateemista uraa Suomessa muun muassa lääketieteen ja yhteiskuntatieteiden alalla. 1990-luvun puolivälissä rehtori [[Risto Ihamuotila]] arveli ''Helsingin Sanomille'', että ainakin sata [[Helsingin yliopisto]]n silloista ja aiempaa professoria oli vuosien varrella ollut Asla-stipendiaattina Yhdysvalloissa. Jotkut stipendiohjelmaan osallistuneista eivät palanneet Suomeen vaan jäivät tekemään tutkijanuraa Yhdysvaltoihin.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Lappalainen, Jukka-Pekka | Otsikko = Akateeminen Amerikan-kortti. Nuoret tutkijat suuntasivat Atlantin taakse saman aikaan kun poliitikot pelasivat Moskovan peliään| Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 25.5.1995 | Sivut =45 | www = https://nakoislehti.hs.fi/c810560b-06d9-4b24-b80a-479f7a26446b/45| www-teksti = Näköislehti (maksullinen)}}</ref>
 
==Lähteet==