Ero sivun ”Suomalais-Ugrilainen Seura” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
parempi linkki Otto Donner (kielitieteilijä) ?
Kassu3 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Nykyisin Seuran merkittävin toimiala on julkaisutoiminta. Suomalais-Ugrilainen seura julkaisee useita tieteellisiä sarjoja, joista merkittävimmät ovat monografiasarja Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimituksia (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne, vuoden 2006 loppuun mennessä ilmestynyt 251 nidettä), sanakirjasarja Lexica Societatis Fenno-Ugricae, aikakausjulkaisu [[Finnisch-ugrische Forschungen]] (58 nidettä) sekä Suomalais-Ugrilaisen seuran aikakauskirja (Journal de la Société Finno-Ougrienne, 90 nidettä). Lisäksi on julkaistu sarjaa Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opiskelua varten (Hilfsmittel für das Studium der Finnisch-Ugrischen Sprachen) sekä sarjaa Kansatieteellisiä julkaisuja (Travaux ethnographiques de la Société Finno-Ougrienne). Vuosittain seura julkaisee nykyisin kymmenkunta tieteellistä teosta.
 
Seuran hallussa on merkittävä tieteellinen arkisto, joka on luovutettu [[Kansallisarkisto]]on. Arkisto koostuu Suomalais-Ugrilaisen Seuran stipendiaattien Venäjältä keräämistä kieli- ja kansatieteellisistä aineistoista. Seuran stipendiaatteihin ovat kuuluneet monet suomalais-ugrilaisen ja altailaisen kielitieteen klassikot, mm. [[Artturi Kannisto]], [[Kai Donner]], [[G. J. Ramstedt]] ja [[Heikki Paasonen]]. Stipendiaattien keräämien materiaalien toimittaminen ja julkaiseminen ovat olleet seuran keskeistä toimintaa koko 1900-luvun ajan, ja ne ovat keskeinen osa suomalais-ugrilaisen vertailevan kielitieteen ja kansatieteen kansainvälisenkansainvälistä perustaa. Venäjän vallankumous 1917 katkaisi keruutoiminnan Venäjällä suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen keskuudessa, mutta 1990-luvulta alkaen ovat eräät seuran jäseneet jälleen jatkaneet Venäjälle suuntautuvien lingvististen kenttätyömatkojen perinnettä.
 
== Aiheesta muualla ==