Ero sivun ”Maankuori” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kumottu muokkaus 20518967, jonka teki Mmeeerii (keskustelu) se ei ole "simg" vaan "sima"
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 11:
Manterellisen kuoren paksuus vaihtelee. Mannerrinteiden kohdalla se on 20 kilometriä paksu, mannerten alavilla seuduilla 25–35 kilometriä, ja nuorten [[poimuvuoristo]]jen kohdalla jopa 70 kilometriä. Se koostuu erilaisista [[Magmakivi|magmakivilajeista]], [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisista kivilajeista]] ja sedimenteistä. Manterellisen kuoren ylin kerros on täysin jäykkä ja paikoin paksujen sedimenttipatjojen peittämä. Keskikuori on plastinen ja poimuttumiskykyinen. Alakuori koostuu tiheästä aineesta.<ref name=kakkuri>{{Kirjaviite | Tekijä = Kakkuri, Juhani | Nimeke = Muuttuva Maa | Vuosi = 2007 | Sivu = 36–37 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-951-0-32275-8 }}</ref>
 
Koostumuksensa perusteella maankuori jaetaan ylempään [[Sial (geologia)|sialkuoreen]], joka on saanut nimensä siinä runsaasti esiintyvästä [[pii (alkuaine)|piistä]] (Si) ja [[alumiini]]sta (Al), sekä alempaan, tiheämpään [[simakehä]]än, joka on saanut nimensä piistä ja [[magnesium]]ista (MgMa).<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kv–Mn) | Sivu = 2828 | Luku = Maa, Maan rakenne | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref>
 
Maankuori koostuu paristakymmenestä [[Mannerlaatta|mannerlaatasta]], jotka kelluvat [[Maan vaippa]]a raskaamman kiviaineksen päällä. [[Mannerliikunnot|Laatat liikkuvat]] alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen [[maanjäristys|maanjäristyksiä]] ja [[tulivuori]]toimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntyvät toisensa alle.<ref name=geologia-rakenne>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/category/perusgeologiaa/maan-toiminta/ | Nimeke = Maan rakenne | Tekijä = Mikko Turunen | Ajankohta = | Julkaisu = Geologia.fi | Viitattu = 17.5.2019 }}</ref> Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, kuten [[Islanti|Islannissa]], jossa kiviainesta työntyy esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on [[radioaktiivisuus|radioaktiivinen hajoaminen]].