Wikipedia

Ero sivun ”Kempeleen-Salon osuusmeijeri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
julkaisija oikein
lisäystä
Rivi 4:
| kuva = Kempeleen-Salon osuusmeijeri.JPG
| kuvateksti = Vuosina 1912–1922 toiminnassa olleen Kempeleen-Salon osuusmeijerin rakennus.
| osoite = Rasvatie 2 (rakennuksen nykyinen sijainti)
| sijainti = Ristisuo, Kempele (rakennuksen nykyinen sijainti)
| koordinaatit =
| rakennustyyppi =
| valmistumisvuosi = 1912
| purkuvuosi =
| suunnittelija =
| omistaja =
| haltija =
Rivi 17:
| urakoitsija =
| runkorakenne =
| julkisivumateriaali = kivi
| korkeus =
| kerrosala =
Rivi 55:
| huomautukset =
}}
'''Kempeleen-Salon osuusmeijeri''' oli [[Kempele]]en kunnassa vuosina 1912–1922 toiminnassa ollut [[meijeri]]. Meijerirakennus rakennettiin Kempeleeseen [[Pohjanmaan rata|Pohjanmaan radan]] varteen, lähelle [[Kempeleen rautatieasema]]a vastapäätä, joka nykyiseltään sijaitsee [[Kempeleen keskustaajaman asuinalueet|Ristisuon asuinalueella]].
 
Meijerin toiminnan loputtua rakennus myöhemmin toimi muun muassa Oulun Margariinitehtaan tiloinatuotantotiloina sekä Kempeleen kunnantoimistona vuosina 1933–1937. NykyäänRakennuksessa rakennusasui on1940- ollutja vuodesta1950-luvuilla 2000tunnettu lähtientaidemaalari kempeleläisen[[Daniel moottoripyöräkerhoPesu]]. MeijerinNykyvuosina Tallinrakennus on ollut harrastekäytössä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=httphttps://www.kempele.fi/fimedia/asukkaalletiedostot/vapaa-aika-ja-liikunta/kulttuuri/kulttuurikohteetvanhoja-taloja-lansi-kempeleessa-esite-pdf.htmlpdf|NimekeNimike=KulttuurikohteetKempeleen parhaat palat pähkinänkuoressa|JulkaisijaJulkaisu=Kempeleen kunta|Tiedostomuoto=pdf|Viitattu=1324.115.20132022}}</ref>
 
==Historia==
Kempeleessä [[voi]]n valmistaminen aloitettiin jo 1500-luvulla. Sen aikainen kaikki voi myytiin Oulun kaupungille, joka lastasi ne pääasiassa [[Tukholma]]an meneviin laivoihin.
 
Voin tärkeyttä kauppatavarana kuvaa hyvin sekin, että kempeläisetkempeleläiset maksoivat ensimmäisen kirkonkellonsa voilla. Voita valmistettiin 1800-luvulle saakka yksinomaan pystyllä mäntäkirnulla, mutta vähitellen otettiin käyttöön myös pyöritettäviä kirnuja, joiden avulla saatiin vähemmällä työllä runsaammin voita. Myöhemmin 1800-luvun lopulla perustettiin useita pieniä meijereitä Kempeleeseen, ja lähipitäjään [[Liminka]]an.
 
Pohjanmaan radan valmistuttua suurin osa 1800-luvun lopulla Kempeleessä valmistetusta voista lastattiin junaan Kempeleen asemalla, mistä matka jatkui Hankoon, ja sieltä ulkomaille, lähinnä Englantiin. Juna kulki etelään kerran viikossa. Voin myynnin kannattamattomuus alkoi vaivata 1900-luvun alussa, kun monet kempeleläiset maidontuottajat myivät maitonsa mieluummin Ouluun ohi meijerin. Ajan myötä meijeritoiminta Kempeleessä vähin erin näivettyi, ja lakkasi pian kokonaan.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kempeleen-Salon_osuusmeijeri”