Ero sivun ”Putkinotko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pieni kielenhuolto |
p Rakastunut rampa teoksessa on Putkinotkos sivuavia henkilöitä ja tapahtumia Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 24:
''Putkinotkoa'' pidetään suomalaisen kirjallisuuden toisena suurena [[yhdenpäivänromaani]]na [[Volter Kilpi|Volter Kilven]] ''[[Alastalon salissa]]'' -romaanin ohessa. Yhteistä niille on, että kriitikko- ja tutkijapiireissä ne lasketaan kuuluviksi suomalaisten romaanien parhaimmistoon, mutta toisin kuin ''Alastalon salissa'', on ''Putkinotko'' ollut varsin suosittu myös suuren yleisön keskuudessa. Tapahtumat tosin ovat yhtä päivää käsittelevässä romaanissa vähissä, mutta suomalaista luontoa, kansanuskoa ja henkilöitä siinä kuvataan erittäin värikkäästi. Lopun ampumakohtauksen on sanottu viittavaan kirjoitusajankohtaa edeltäneeseen kansalaissotaan, mutta selvää poliittista kantaaottavuutta tuoreisiin tapahtumiin kirjasta ei juuri löydy.
Vuonna 1922 ilmestyneessä Rakastunut rampa romaanissa raajarikko ja rujo Sakris Kukkelman rakastuu Käkriäisillä aiemmin asuneeseen Sanelma "Nelma" Kinnuseen.
Romaanissa kerrotaan kuinka Putkinotkossa asustellut Rosina Käkriäisen veli Mauno Kypenäinen ja asuinkumppaninsa Bertta Kinnunen ammuttiin punakapinassa. Bertta - Sanelman äiti, kuolee punaisten sankarina. Sanelma jää orvoksi ja asuu Putkinotkossa, kunnes lähtee palvelustytöksi eräälle tuomarille.
Päätyy sitten erinäisten vaiheiden jälkeen Pelastusarmeijan turvataloon. Sakris Kukkelman näkee hänet ikkunassa ja rakastuu omalla itsepäisellä tavallaan tyttöön. Kukkelman järjestää tytön luokseen asumaan vaatimattomaan asuntoonsa suurten lupauksen kera.
Lehtonen palasi kuvaamaan romaaninsa päähenkilöiden Juutas ja Rosina Käkriäisen sekä heidän poikansa Ananiaksen kovaa kohtaloa vielä novellikokoelmassa ''Korpi ja puutarha'' (1923). Kirjassa ilmestyneet kolme kertomusta Lehtonen nimesi ''”Putkinotkon” epilogeiksi''.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Pekka Tarkka | Nimeke = Joel Lehtonen II, Vuodet 1918-1934 | Sivu = 258-260 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2012 | Tunniste = ISBN 978-951-1-25924-4}}</ref>
Rivi 29 ⟶ 35:
[[File:Putkinotko 2016-07-23 13.jpg|thumb|Putkinotkon esikuvana toiminut Inhanmaan tila.]]
[[File:Putkinotko 2016-07-23 06.jpg|thumb|Talon julkisivulla oleva kyltti.]]
"Putkinotkona" mainostetaan myös Joel
Nykyisin tilaa ylläpitää Joel Lehtosen seura ry.
|