Ero sivun ”Kaviaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Kaviaarilajeja: tämä ei ole kaviaarilaji |
kirjasta lisää |
||
Rivi 3:
== Kaviaarilajeja ==
Arvostetuimpia kaviaareja ovat Beluga-, Ossetra- ja Sevruga-kaviaarit.<ref name=tarmio-217>Tarmio 2012, s. 217.</ref>
* Belugan eli [[Kitasampi|kitasammen]] kaviaari on raekooltaan suurta, läpimitaltaan 3–4 millimetriä, eivätkä jyvät takerru toisiinsa. Beluga-kaviaarin väri vaihtelee hopeanharmaasta mustanharmaaseen, ja sen makua on luonnehdittu merelliseksi ja voimaisen pehmeäksi.<ref name=tarmio-217 />
* Ossetra-kaviaaria saadaan [[Venäjänsampi|venäjänsammesta]] ja [[Persiansampi|persiansammesta]]. Sen mätijyvät ovat harmaita tai ruskeita, ja niiden maussa voi olla pähkinäinen vivahde.<ref name=tarmio-217 />
* Sevruga-kaviaaria saadaan [[Tähtisampi|tähtisammesta]]. Sen rakeet ovat pieniä ja maku voimakas.<ref name=tarmio-217 />
* "Kultainen kaviaari" on [[Sterletti|sterletistä]], sampikalasta, saatavaa kullankeltaista mätiä. Se oli aikoinaan keisarin herkkua, mutta nykyisin sterletit on kalastettu lähes sukupuuttoon.<ref name=tarmio-217 />
''Malossol''-laatuinen kaviaari on vähäsuolaista, tyypillisesti 3–4-prosenttista. Se nautitaan tuoretuotteena puolen vuoden sisällä mädin talteenotosta. ''Traditional''-laatuinen kaviaari on runsaammin suolattua ja säilyy siksi pidempään.<ref name=tarmio-217 />
[[Kuva:Blinier.jpg|thumb|250px|Kaviaaria blinien, suolakurkun, samppanjan ja vodkan kera.]]▼
== Tarjoilu ==
Kaviaari nautitaan usein alkupalana sellaisenaan, paahtoleivällä, tai [[blini]]en tai [[smetana]]n kanssa.<ref name="turtia" /> Kaviaari voidaan tarjoilla myös [[samppanja]]n kera.
Kaviaarin korkean hinnan vuoksi se on muodostunut [[synonyymi]]ksi vauraalle elämäntavalle länsimaissa. Venäjällä kaviaari on hinnastaan huolimatta kuitenkin yleinen näky [[häät|häiden]] ja muiden juhlien yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaapeli.fi/svs/kulttuuri/alaotsikko2.htm#zakuska|nimeke=Zakuska|julkaisu=www.kaapeli.fi|julkaisija=|viitattu=2017-01-25|tekijä=|ajankohta=}}</ref>
==Historia==
Kaviaari oli Venäjällä pitkään rahvaan ruokaa. Herrojen herkku kaviaarista tuli 1700-luvun alussa, kun tsaari [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] puoliso Katariina alkoi tarjoilla hoville kaviaaria. Pietari esitteli kaviaaria myös Ranskan hovissa, joskin kaviaari oli tunnettu Ranskassa jo paljon ennen sitä vaikkei ollutkaan vielä suosittua. Suosituksi kaviaari tuli Euroopan paremmissa piireissä 1800-luvulla, ja [[belle époque]]n aikana vuosisadan lopulla se oli [[samppanja]]n ja [[Osterit|ostereiden]] ohella yksi suurimmista herkuista. Suomessa kaviaaria on saatu viimeistään 1860-luvulta alkaen.<ref name=tarmio-203>Tarmio 2012, s. 203–210.</ref>
Yhdysvalloista tuli maailman suurin kaviaarin viejä 1870-luvulla. Maan kaviaarituotanto kuitenkin laski sen jälkeen ylikalastuksen vuoksi. Venäjällä valtaan päässeet kommunistit aloittivat [[Kaspianmeri|Kaspianmerellä]] teollisen kaviaarintuotannon 1920-luvulla. Kaviaarista tuli nautintoa symboloiva luksustuote niin [[Pariisi]]ssa kuin [[Yhdysvaltalainen elokuva|Hollywood]]issakin. Kaviaaria tuotettiin Venäjällä parhaimmillaan jopa 2000 tonnia vuosittain, ja [[Neuvostoliitto]] sai siitä paljon ulkomaista valuuttaa.<ref name=tarmio-203 />
Kaspianmeren sampikannat romahtivat 1900-luvun loppuun mennessä murto-osaan aiemmista. Kaviaarin hinta onkin 2000-luvulla karannut tavallisten venäläisten ulottumattomiin. Siperiansammen, venäjänsammen ja kitasammen viljely on kuitenkin parantanut kaviaarin saatavuutta, ja jo yli 85 prosenttia maailmassa nykyisin tuotetusta kaviaarista tulee viljelylaitoksista.<ref name=tarmio-203 />
== Ekologia ja kauppakielto ==
Rivi 25 ⟶ 34:
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tarmio, Janne & Tallberg, Sami | Nimeke = Mäti: helmiä lautasella | Vuosi = 2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tarmio | Tunniste = ISBN 978-952-67784-1-9 }}
===Viitteet===
{{viitteet}}
| |||