Ero sivun ”Ruhtinas” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Cuprum (keskustelu | muokkaukset)
Lähde
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| käsittelee aatelisarvoa. Niccolò Machiavellin kirjaa käsittelee artikkeli [[Ruhtinas (kirja)]].}}
{{Lähteetön}}
'''Ruhtinas''' on [[aateli]]sarvo, joka luetaan ylhäisaateliin. Ruhtinas voi olla esimerkiksi hallitsijaperheen ei-hallitseva jäsen ([[prinssi]]). Ylhäisten aatelissukujen päämies on usein ruhtinas, ja eräiden pienten valtioiden hallitsijan arvonimi on ruhtinas.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ | Nimeke = Ruhtinas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy | Viitattu = 12.6.2016 | Kieli = }}</ref><ref name="pieni">{{Verkkoviite | Osoite = http://runeberg.org/pieni/3/0722.html | Nimeke = Ruhtinas | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /1319-1320 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Project Runeberg | Viitattu = 6.5.2022 | Kieli = }}</ref> Arvojärjestyksessä ruhtinas on nykyaikana [[herttua]]n alapuolella, mutta [[kreivi]]n yläpuolella.
 
Esihistoriallisella ajalla Skandinaviassa ruhtinas saattoi olla mitä tahansa herttuan ja kuninkaan väliltä: kuninkaan [[vasalli]], tai täysin itsenäinen hallitsija. Silloin kuninkaalliset arvonimet (esimerkiksi kuningaz ja druhtinaz) käsitettiin eri tavoin kuin nykyaikana.
Rivi 7:
Keskiajalla monien eurooppalaisten pikkuvaltioiden hallitsijan arvonimi oli ruhtinas, mutta 1800-luvun alussa useimmat heistä menettivät hallitsijanasemansa. Nykyisin enää [[Andorra]]n, [[Liechtenstein]]in, [[Luxemburg]]in ja [[Monaco]]n hallitsijoina on ruhtinas (Andorrassa kaksi, Luxemburgissa oikeammin suurherttua). Ruhtinaan arvo voi olla myös joillakin hallitsijahuoneen miespuolisilla jäsenillä. Aatelisarvon naispuolista haltijaa kutsutaan ruhtinattareksi. Nykyään hallitsijoina toimivat ruhtinaita pidetään kuninkaallisina ja heidän hallitsemiaan ruhtinaskuntia monarkioina.
 
Ruhtinaaksi käännetään [[ranskan kieli|ranskan]] ja [[englannin kieli|englannin]] ''prince'' (''[[prinssi]]'' on suomeksi lähinnä kruununperijän arvonimi), [[saksan kieli|saksan]] ''Fürst'', [[italian kieli|italian]] ''principe'' ja [[venäjän kieli|venäjän]] ''knjaz'' (князь).<ref name="pieni" /> ''Magnus Dux'', ''Großherzog'', ''Grand Duke'' tai ''Veliki knjaz'' käännetään usein [[suuriruhtinas|suuriruhtinaaksi]], joskus [[suurherttua]]ksi tai kuninkaallisen kruununperijän arvonimenä usein prinssiksi tai [[prinsessa]]ksi. ''Erzherzog'' käännetään lähes aina [[arkkiherttua]]ksi.
 
Saksassa on käytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystä ''Kurfürst'', joka käännetään muotoon [[vaaliruhtinas]] (myös kuuriruhtinas). [[Ruotsin kieli|Ruotsin]] ''furste'' käännetään ruhtinaaksi ja ''furstinna'' ruhtinattareksi, ''storfurste'' suuriruhtinaaksi.
 
Suomen viimeinen ja ainoa Ritarihuoneelle introdusoitu ruhtinassuku oli sammunut [[Aleksandr Sergejevitš Menšikov|Menšikoffin]] sukuhaara<ref name="pieni" />. Aiemmin Suomessa on asunut muitakin venäläisiä ruhtinassukuja (knyaz:it). Nämä slaavilaiset ruhtinassuvut eivät pitäneet Ritarihuoneelle rekisteröitymistä tärkeänä ja jättivät sen siksi tekemättä. [[Demidoff]]in suku on ainoa nykyisin Suomessa asuva venäläinen ruhtinassuku.
 
== Katso myös ==