Versio 5. toukokuuta 2022 kello 21.55 muokkaa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 840 muokkausta →‎Tapahtumat: - tiiv., w ← Vanhempi muutos		Versio 5. toukokuuta 2022 kello 22.00 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 840 muokkausta p ehkä loogisempi järjestys Uudempi muutos →
Rivi 14: Levottomuudet tapahtuivat lähinnä 19. heinäkuuta ja 6. elokuuta välisenä aikana.<ref name="haikala" /> Rajuimpia tapahtumat olivat [[Franche-Comté]]n, [[Normandia]]n, [[Elsass]]in, [[Hainaut\|Hainaut’n]] ja [[Mâconnais\|Mâconnais’n]] alueilla.<ref name="jones" /> [[Pikardia]]ssa ja [[Provence]]ssa oli ollut talonpoikien kansannousuja jo ennen säätyjen kokoontumista Versailles’ssa.<ref name="OSMH" /> Suuri osa levottomuuksiin osallistuneista talonpojista uskoi kansalliskokouksen ja jopa kuninkaankin tukevan heidän taisteluaan maanherroja vastaan.<ref name="haikala" /> Monilla seuduilla kapinallisia talonpoikaisjoukkoja johtivat miehet, jotka väittivät noudattavansa kuninkaan määräystä.<ref name="OSMH" /> ==Seuraukset==▼ Perustuslakia säätävä kansalliskokous oli huolissaan maaseudun tapahtumista, koska ne ~~olisivat saattaneet~~saattaisivat vaarantaa koko vallankumouksen. Lisäksi monet kansalliskokouksen edustajista olivat itse suurmaanomistajina huolissaan omaisuudestaan.<ref name="haikala" /> Porvariston ja ylimystön välisten erimielisyyksien vuoksi kansalliskokous ei ollut saanut heinäkuun aikana juuri mitään tärkeitä päätöksiä tehtyä, mutta nyt sen oli pakko toimia nopeasti. Ajatus talonpoikien levottomuuksien nujertamisesta sotilaallisella voimalla hylättiin 3. elokuuta käydyssä istunnossa, sillä porvaristo pelkäsi sen voivan kääntyä iskuksi myös itse kansalliskokousta ja koko vallankumousta vastaan. Jäljelle jäi toinen vaihtoehto, myönnytysten tekeminen. Elokuun 4. ja 5. päivinä kansalliskokous [[Vallankumouksen helluntaiyö\|päätti kumota säätyerioikeudet ja lakkauttaa feodaalijärjestelmän]] koko maassa.<ref name="OSMH" />▼ Suuri osa talonpojista rauhoittui kuultuaan kansalliskokouksen tekemistä päätöksistä. Loput kapinat tukahdutettiin armeijan ja kansalliskaartien avulla.<ref name="haikala" />▼ ==Arvioita tapahtumien luonteesta== Rivi 19 ⟶ 24: Historiantutkija [[Mary Matossian]] esitti 1980-luvun lopulla teorian, jonka mukaan Ranskan talonpoikien vainoharhainen käytös oli seurausta [[torajyvä]]n saastuttamien [[jauho]]jen syömisen aiheuttamasta myrkytyksestä eli [[ergotismi]]sta, johon voi liittyä [[hallusinaatio]]ita. Teoria ei ole saanut laajempaa kannatusta.<ref name="alpha" /> ▲==Seuraukset== ▲Perustuslakia säätävä kansalliskokous oli huolissaan maaseudun tapahtumista, koska ne olisivat saattaneet vaarantaa koko vallankumouksen. Lisäksi monet kansalliskokouksen edustajista olivat itse suurmaanomistajina huolissaan omaisuudestaan.<ref name="haikala" /> Porvariston ja ylimystön välisten erimielisyyksien vuoksi kansalliskokous ei ollut saanut heinäkuun aikana juuri mitään tärkeitä päätöksiä tehtyä, mutta nyt sen oli pakko toimia nopeasti. Ajatus talonpoikien levottomuuksien nujertamisesta sotilaallisella voimalla hylättiin 3. elokuuta käydyssä istunnossa, sillä porvaristo pelkäsi sen voivan kääntyä iskuksi myös itse kansalliskokousta ja koko vallankumousta vastaan. Jäljelle jäi toinen vaihtoehto, myönnytysten tekeminen. Elokuun 4. ja 5. päivinä kansalliskokous [[Vallankumouksen helluntaiyö\|päätti kumota säätyerioikeudet ja lakkauttaa feodaalijärjestelmän]] koko maassa.<ref name="OSMH" /> ▲Suuri osa talonpojista rauhoittui kuultuaan kansalliskokouksen tekemistä päätöksistä. Loput kapinat tukahdutettiin armeijan ja kansalliskaartien avulla.<ref name="haikala" /> ==Lähteet==

Ero sivun ”Suuri pelko” versioiden välillä