Ero sivun ”Keskustelu:Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Seppoilmari (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 259:
Kuka tuollaisen termin on kehittänyt ja milloin ja missä? Minusta ei Juslenius eikä Parhan tienneet olevansa mitään fennofiilejä. Se on taas sanojen panemista asiasta tietämättömien suuhun. Minua tuollaisen jälkikäteen syntyneet määritelmät häiritsevat - kuten nt joku renessanssikin!! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 13. joulukuuta 2006 kello 18.51 (UTC)
:Ei sitä tiedä mitä tulevaisuudessa meistäkin sanotaan tai sinusta paremminkin kun olet kirjailija. Turhaa saivartelua. Kuitenkin olen muistavinani, että otsikko oli aikaisemmin [[suomenmielinen|suomenmielisyys]] , ja ML muutti artikkelin nimen [[Fennofiili|fennofiiliksi]] ja sitten Fennomaniaksi. Tosiaan ns. varhaisnationalismia ei kutsuttu 1600/1700 luvulla ainakaan Fennomaniaksi?? ----Suomenmielinen sopii paremmin suomalaisiin Jusleniukseen tai [[Henrik Gabriel Porthan|Porthaniin]] (eli Purtasen poikaan)---[[Käyttäjä:Seppoilmari|Seppoilmari-suomalainen]] 13. joulukuuta 2006 kello 20.48 (UTC)
 
::Korjaan heti. En ole kirjailija, olen tutkija, joka kirjoittaa tutkimuksistaan artikkeleita tai kirjoja. Olen saantut siis yliopistollisen tutkijankoulutuksen. Toisekseen on myön hivenen väärin puhua kovin suurella sulla suomenmielisyydesta 1700-luvulla tai sitä ennen, sillä jopa 1800-luvulla fennomania oli vain muutamien Helsingin herrojen kotkotuksia, kyten myös svekomania. Kansan syvät rivit olivat hämäläisiä, savolaisia, karjalaisia ja suomalaisia, eli varsinaissuomen asukkaita. Yrjö-Koskinen ei ollut kovinkaan kiinnostunut todellisesta kansasta, ehdotti jopa köyhäinhoitoa almujen varassa tapahtuvaksi ja hänen ei kantanut kovinkaan suurta huolta kansan kouluttamisesta. Voisin sanoa, että venäläiset panslavistit ja slavofiilit käyttivät taitavasti hyväkseen juuri fennomania näkemyksiä ruotsalaisuudesta, Siitä olisi seurannut lopulta vain venäläistyminen (esim. Bobrikovin oppikirjauudistus), jos aika ei olisi muuttunut. Yleensä ei kannata kovasti paisutella mennisuuden asioita, ihan arkipäiväinen realismi riittää. Meillä on helposti vääristynyt nakokulma asioihin, sillä joku pieni joukko on saattanut muokata mielipiteemme ja se orjia sitten olemme. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 13. joulukuuta 2006 kello 21.14 (UTC)
Palaa sivulle ”Suomen kielipolitiikka”.