Ero sivun ”Aktiivinen kuljetus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sekundaarinen aktiivinen kuljetus |
p fx |
||
Rivi 2:
'''Aktiivinen kuljetus''' on energiaa tarvitsevien aineiden siirtämistä solukalvon läpi pienemmästä pitoisuudesta suurempaan.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Bios 3 Solu ja perinnöllisyys | Julkaisija = Otava | Tekijä = Happonen Päivi, Holopainen Mervi, Sotkas Panu, Tenhunen Antero, Tihtarinen-Ulmanen Marja, Venäläinen Juha | Sivu = 159 | Selite = | Isbn = 978-952-63-4415-7 | Viitattu = 13.10.2020 }}</ref> Energia saadaan joko [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:n (''adenosiinitrifosfaatti'') hydrolysoituessa [[ADP]]:ksi (''adenosiinidifosfaatti'') (primaarinen aktiivinen kuljetus) tai toisen komponentin [[sähkökemiallinen gradientti|sähkökemiallisen gradientin]] purkautumisesta (sekundaarinen aktiivinen kuljetus).
''Primaarinen aktiivinen kuljetus'' tapahtuu solukalvon [[ionipumppu]]jen avulla. [[hermosolu|Hermosolujen]] yleisin ionipumpputyyppi on natrium-kalium -pumppu. Hermosolun ulkopuolella on enemmän natriumioneja kuin sen sisäpuolella, ja vastaavasti sen sisäpuolella on enemmän kaliumioneja kuin sen ulkopuolella. Silti ionipumput pumppaavat lisää natriumia ulos ja kaliumia sisään. Ionien pumppauksella saavutettu [[kalvojännite]] on välttämätön hermosolujen toiminnalle.
''Sekundaarinen aktiivinen kuljetus'' tapahtuu solukalvon [[kantajaproteiini|kantajaproteiinien avulla]]. Kantajaproteiinit kuljettavat soluun tai siitä ulos polaarisia molekyylejä kuten sokereita ja aminohappoja, sekä ioneja. Molekyyli kiinnittyy kantajaproteiiniin kalvon toisella puolella. Kiinnittyminen saa kantajaproteiinin muodon muuttumaan siten, että molekyyli vapautuu kalvon toiselle puolelle. Polaariset ja suuret molekyylit, kuten glukoosi, kulkevat solukalvon läpi diffuusiolla ilman energiaa, mutta koska nämä molekyylit eivät pääse solukalvon läpi ilman ionigradienttia, jonka luominen vaatii ATP-energiaa, kyseessä on sekundaarinen aktiivinen kuljetus.
| |||