Ero sivun ”Saksan 163. jalkaväkidivisioona” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p muot., w |
pieni tiivistys, vähennetty turhia kappalejakoja |
||
Rivi 28:
Yhtymä perustettiin brandenburgilaisista ja preussilaisista joukoista Döberitzin ja [[Jüterbog|Jüterbogin]] harjoitusalueilla 18. marraskuuta 1939 ja siihen liitettiin 1. tammikuuta 1940 2., 23. ja 5. täydennyspataljoonat. Divisioona lähetettiin kolme kuukautta myöhemmin Norjaan. Oslosta käydyissä taisteluissa se kärsi raskaita tappioita, kun rannikkotykistö upotti risteilijä [[Blücher (1937)|''Blücherin'']]. Divisioona oli seuraavan vuoden varuskuntatehtävissä Norjassa, mistä se liitettiin kesäkuussa 1941 ennen operaatio Barbarossaa osaksi vuoristoarmeijakunta Norjaa.<ref name="Mitcham216">Mitcham, Samuel W. Jr. s. 216</ref>
[[Operaatio Barbarossa]]n alettua Saksa esitti [[Ruotsi]]lle vaatimuksia, jotka johtivat Ruotsissa niin sanottuun [[juhannuskriisi]]in. Yksi vaikeimmista vaatimuksista oli 163. divisioonan läpikulun järjestäminen Suomeen. Ruotsi kuitenkin suostui ja 25. kesäkuuta 163. divisioona lähti matkaan Ruotsin läpi kohti [[Joensuu]]ta. Jo ennen saapumistaan se päätettiin keskittää Joensuun ja Suomen valtakunnan rajan väliselle alueelle, jossa se toimi osana ylipäällikön [[reservi]]ä. Heinäkuussa 1941 yksi divisioonan rykmenteistä alistettiin [[Saksan XXXVI armeijakunta|Saksan XXXVI armeijakunnalle]], joka taisteli [[Salla]]n alueella [[Suomen Lappi|Lapissa]] osana [[Saksan 20. vuoristoarmeija]]a.<ref name=JSPJ>''Jatkosodan pikkujättiläinen'',
Divisioonan pataljoonat JR 307 (I.R. 307), Pi.P 234 ja A.R. 234 osallistuivat [[Tolvajärvi|Tolvajärven]] ja [[Ägläjärvi|Ägläjärven]] alueella käytäviin taisteluihin 21. heinäkuuta – 12. elokuuta 1941. Divisioonan komentaja kenraalimajuri [[Erwin Engelbreth]] toimi sinä aikana [[Ilomantsi]]n–Tolvajärven alueen [[Ryhmä Oinonen|Ryhmä Oinosen]] joukkojen komentajana.
Syksyllä 1941 divisioona ryhmitettiin [[Syväri]]n alajuoksulle, missä sitä oli tarkoitus käyttää yhteyden saamiseen Saksan [[pohjoinen armeijaryhmä|pohjoisen armeijaryhmään]].{{lähde}} Syys–lokakuussa valmisteltiin hyökkäystä Syvärin yli siten, että 163. divisioonan kaksi rykmenttiä (kolmas oli edelleen Sallassa) hyökkäisivät Syvärin yli tavoitteenaan [[Ojatti]]joki. Hyökkäystä oli tarkoitus tukea pohjoisempana myös suomalaisilla joukoilla. Saksalaisten joukkojen vasenta sivustaa varmistaakseen [[11. divisioona (jatkosota)|11. divisioonaan]] kuuluneen [[Jalkaväkirykmentti 8 (jatkosota)|JR 8:n]] oli tarkoitus ylittää Syväri 2–3 kilometriä ylempää.<ref>http://www.tampereensuomalainenklubi.fi/tapahtumat/21102008.html</ref> Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut, sillä saksalaiset pääsivät etelästä vain [[Tihvinä|Tihvinään]], joka oli 80 kilometrin päässä Syväristä. Koska todellista tilaisuutta yhteyden saamiseen ei ollut, jätti Suomen armeijan ylipäällikkö [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] hyökkäyskäskyn antamatta.{{lähde}} Saksalaiset joutuivat vetäytymään lopullisesti Tihvinästä 8. joulukuuta 1941 [[Olhavanjoki|Olhavanjoelle]].<ref name=JSPJ/>
Mannerheim arvosteli muistelmissaan 163. divisioonan taistelutaitoa pisteliäästi.<ref name=JSPJ/>
Vetäydyttyään Lapista divisioona siirrettiin
== Komentajat ==
| |||