Ero sivun ”Pitäjänmakasiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Taustaa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Alatornion pitajamuseo Sep2008.jpg|thumb|[[Alatornio]]n entinen pitäjänmakasiini.]]
[[Tiedosto:Perniö, viljamakasiini 0291-1.jpg|thumb|Perniön entinen pitäjänmakasiini [[Perniön kirkko|Perniön kirkon]] vieressä, 1820, laajennus 1896.]]
'''Pitäjänmakasiini''' eli '''lainajyvästö''' tai '''lainamakasiini''' oli [[Ruotsi]]ssa ja Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Pitäjänmakasiinista lainatusta viljasta maksettiin korko, joten se toimi eräänlaisena [[pankki]]na. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä päätettiin, että jokaiseen [[seurakunta|seurakuntaan]] oli perustettava pitäjänmakasiini, mutta Suomeen niitä oli perustettu vapaaehtoisesti jo aikaisemminkin. Taustalla olivat [[Suuret kuolonvuodet|1690-luvun ankarat nälkävuodet]] ja [[Suuri Pohjan sota]], jolloin Ruotsi oli joutunut turvautumaan aiempaa runsaampaan viljantuontiin. Vuonna 1934 annetun lain mukaan lainajyvästö voitiin perustaa maalaiskuntiin [[kunnanvaltuusto]]n tai [[manttaalikunta|manttaalikunnan]] päätöksellä. Lainajyvästö voitiin lakkauttaa vain [[valtioneuvosto]]n luvalla.<ref name="otavan">''Otavan Iso tietosanakirja'', osa 5, palsta 196. Helsinki: Otava, 1963.</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kuisma, Markku|Nimeke=Helsingin pitäjän historia III. Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865|Vuosi=1991|Sivut=343-352|Julkaisija=Vantaan kaupunki|Isbn=951-8959-12-9}}</ref>
Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin, että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä. Lainajyvästöjen tehtävät siirtyivät [[valtion viljavarasto]]lle.<ref name="otavan"/>
| |||