Ero sivun ”Eleonoora Akvitanialainen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Lisätty taustaa sivistykselle Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 47:
Eleonoora sai nimensä äitinsä Ænorin mukaan, sillä [[oksitaani]]nkielinen nimi Aliénor tarkoittaa toista Æenoria. Myöhemmin nimestä on käytetty muotoa Éléanor, joka on pohjoisen d'oc-kielen muoto samasta nimestä.
Eleonoora varttui Euroopan sivistyneimmässä hovissa, joka oli [[ritarilaulu]]jen synnyinpaikka. Hänen isänsä Vilhelm (Guillaume) IX Akvitanialainen oli varhaisin tunnettu trubaduuri.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://muhi.uniarts.fi/kesk_ritari3/|nimeke=Trubaduurit|julkaisu=Musiikin historiaa|ajankohta=2005-10-04|viitattu=2022-04-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hän oli
Hänestä tuli koko [[Akvitanian herttuakunta|Akvitanian herttuakunnan]] perijä, kun hänen veljensä Vilhelm Aigret kuoli sylivauvana. Herttuakunta oli tuolloisen Ranskan laajin ja varakkain alue. Tämä kaikki teki Eleonoorasta keskiajan varakkaimman ja vaikutusvaltaisimman naisen. Toki hänen omalla tahdollaan ja taidollaan oli myös paljon merkitystä.
Hänen isänsä kuoltua [[pyhiinvaellus]]matkalla [[Espanja]]ssa vuonna 1137 Eleonoora peri viisitoistavuotiaana [[Poitiers|Poitiers'n kreivikunnan]] sekä Akvitanian ja [[Gascogne|Gasgognen herttuakunnat]]. Alue oli huomattavasti kuninkaan omia läänityksiä suurempi. Eleonoora oleskeli erityisesti maillaan Akvitanissa ja sen kaupungeissa [[Bordeaux]]'ssa ja [[Poitiers]]'ssa, joissa hän piti hienostunutta hoviaan.
| |||