Ero sivun ”Vakuus” versioiden välillä

'''Vakuus''' tarkoittaa yleisesti jotakin, joka olemassaolollaan varmistaa tai takaa jonkin (tulevan) seikan. Sen synonyymi on ''tae''. Konkreettisesti vakuus on jonkin seikan takeena oleva pantti, takuu, [[lupaus]] tai muu senkaltainen [[sitoumus]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Nykysuomen sanakirja | Vuosi = 1966 | Sivu = | Selite = Osa VI | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Viitattu = 7.4.2011 | Kieli = }}</ref>

Vakuudella tarkoitetaan erityisesti [[velka|luoton tai muun velan]] maksun takeena olevaa asiaa, kuten esimerkiksi velan vakuutena olevaa omaisuutta tai [[Laina#Rahalaina_eli_velka|lainan]] vakuudeksi asetettua [[takaus]]ta. Vakuudet jaetaan yleisesti henkilövakuuksiin ja esinevakuuksiin eli reaalivakuuksiin.{{Lähde}}

Henkilövakuuksille on ominaista, että vakuuden antaja sitoutuu takaamaan velan koko varallisuudellaan.{{Lähde}}

Henkilövakuuksia ovat muun muassa<ref name=Aure>{{Kirjaviite | Tekijä = Aurejärvi, Erkki – Hemmo, Mika | Nimeke = Luotto-oikeuden perusteet | Vuosi = 2006 | Luku = III Takaus | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | TunnisteISBN = ISBN 952-14-0781-6 | Viitattu = 7.4.2011 | Kieli = }}</ref>

Esinevakuuksia eli reaalivakuuksia ovat muun muassa<ref name=Esvak>{{Kirjaviite | Tekijä = Tepora, Jarno –& Kaisto, Janne –& Hakkola, Esa | Nimeke = Esinevakuudet | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lakimiesliiton kustannus | TunnisteISBN = ISBN 978-952-99823-9-4 | Viitattu = 7.4.2011 | Kieli = }}</ref>

Esimerkiksi jonkun suorituksen täyttämisen takaamiseksi voidaan antaa vakuudeksi rahaa. Tällainen rahavakuus ei kunnolla jäsenny henkilö- ja esinevakuuksien kategorioihin. Kyseessä ei ole varsinainen henkilövakuus, koska vakuudeksi on annettu tietynsuuruinen rahasumma; toisaalta siinä on henkilövakuuden piirteitä, koska jos vakuus ei riitä, sen asettaja voi joutua täydentämään vakuutta omalla varallisuudellaan. Se ei myöskään ole puhtaasti esinevakuus, koska käteinen raha ei ole irtain esine; toisaalta mikäli vakuus on annettu pankkitalletuksena, tällainen pankkitili voidaan pantata, mutta tällöin kyseessä on saamisoikeuden panttaus vakuudeksi. Käsitteiden pohdinta ei kuitenkaan ole asiassa olennaista; kyseessä on tilanne, jossa vakuuden saaja voi käyttää rahavakuuden hyväkseen, jos velallinen ei tee suoritusta tai tekee sen puutteellisena. Tyypillinen tällainen rahavakuus on alla mainittu ''vuokravakuus''.{{Lähde}}

Vuokravakuudella tarkoitetaan vuokranmaksun tai muun vuokrasuhteeseen liittyvän velvoitteen takaamiseksi annettua vakuutta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:ssä säädetään, että "kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia".<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481#P8 Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (31.3.1995/481)] – Finlex® </ref> Tällaista vakuutta kutsutaan yleensä myös nimellä ''takuuvuokra'' tai ''vuokratakuu''. Tyypillisesti vuokravakuus on sovitun suuruinen rahasumma, Suomessa korkeintaan kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Mikään ei kuitenkaan estä sopimasta vakuudeksi myös jotain irtainta esinettä, joka luovutetaan vuokranantajalle pantiksi, tai jonkun toisen henkilön antamaa takausta vuokravelvoitteiden täyttämisen vakuudeksi.{{Lähde}}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Aurejärvi, Erkki – Hemmo, Mika | Nimeke = Luotto-oikeuden perusteet | Vuosi = 2006 | Luku = Takaus | Sivu = 151–320 | Selite = Takausta koskevan luvun on kirjoittanut Erkki Aurejärvi | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | TunnisteISBN = ISBN 952-14-0781-6 | Kieli = }}

* Eva Tammi-Salminen, ''Esinevakuusoikeuden perusteet'', Helsinki: Talentum Pro 2015 ISBN 978-952-14-2184-6
* {{Kirjaviite | Tekijä = Tepora, Jarno | Nimeke = Johdatus esineoikeuden perusteisiin | Vuosi = 2008 | Luku = | Sivu = 104–136 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta | TunnisteISBN = ISBN 978-952-10-3756-6 }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Tepora, Jarno – Kaisto, Janne – Hakkola, Esa | Nimeke = Esinevakuudet | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Lakimiesliiton kustannus | TunnisteISBN = ISBN 978-952-99823-9-4 }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Havansi, Erkki | Nimeke = Esinevakuusoikeudet | Vuosi = 1992 | Luku = | Sivu = | Selite = 2. uud. painosp. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija =Lakimiesliiton kustannu | Tunniste = | Viitattu = }} (Huom! Kirjan sisältö on osittain vanhentunut.)

* {{Kirjaviite | Tekijä = Jokela, Marjut – Kartio, Leena – Ojanen, Ilmari | Nimeke = Maakaari | Vuosi = 2008 | Luku = IV Kiinteistöpanttioikeus | Sivu = 399–553 | Selite = 4. uudistettuuud.u painosp. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Talentum | TunnisteISBN = ISBN 978-952-14-0641-6 | Kieli = }}

* {{Kirjaviite | Tekijä = Saarnilehto, Ari | Nimeke = Vuokraoikeus – yleiset periaatteet ja erityissääntely | Vuosi = 2006 | Luku = | Sivu = 43–45 ja 111–112 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOYpro | TunnisteISBN = ISBN 951-0-31161-8 | Kieli = }}