Ero sivun ”Semipresidentialismi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 86.115.117.194) ja palautettiin versio 20373239, jonka on tehnyt Savir: on jo mainittu alempana Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 4:
'''Semipresidentialismi'''<ref name=anckar>[http://elektra.helsinki.fi/se/p/politiikka/42/1/jaahyvai.pdf Dag Anckar 2000. "Jäähyväiset semipresidentialismille". ''Politiikka'' 42:1, s. 9–14.]</ref> eli '''semipresidentiaalinen järjestelmä''' tai '''puolipresidentiaalinen järjestelmä''' on hallintomuoto, jossa on piirteitä [[parlamentarismi]]sta ja [[presidenttijohtoinen järjestelmä|presidenttijohtoisesta järjestelmästä]]. Siinä [[presidentti]] ja [[pääministeri]] jakavat [[Toimeenpanovalta|toimeenpanovallan]] ja hallintovallan.<ref name=whelan>{{Kirjaviite | Tekijä = Whelan, Frederick G. | Nimeke = Democracy in Theory and Practice | Vuosi = 2019 | Sivu = 449–451 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Routledge | Tunniste = ISBN 978-0-8153-8351-2 }}</ref>
Kuten parlamentaarisessakin järjestelmässä, valtionpäämiehenä toimii presidentti, ja pääministeri ja muut ministerit muodostavat [[Hallitus|hallituksen]]. Parlamentaariseen järjestelmään verrattuna presidentillä on kuitenkin huomattavan paljon valtaa, kuten [[Perustuslaki|perustuslaillinen]] oikeus vaihtaa ministereitä, hajottaa hallitus, määrätä uudet parlamenttivaalit sekä [[Veto-oikeus|vedota]] lakeja. Presidentillä on lisäksi sellaista valtaa, joka tulee hänen vaalivoittonsa suuruudesta, puoluekytköksistään ja suhteestaan pääministeriin, henkilökohtaisesta arvovallastaan sekä hallinnossa kehittyneistä tavoista.<ref name=whelan /
Puolipresidentiaalisen järjestelmän vakaus vaatii joko selkeän perustuslaillisen vallanjaon, tai sen, että presidentti ja pääministeri kykenevät tekemään yhteistyötä keskenään yhdessä sovitun ohjelman mukaisesti. Jos presidentin puolueella on parlamentissa enemmistö, pääministeri toimii usein presidentin asiamiehenä, sillä presidentti voi perustella suurempaa valtaansa kansalta saamallaan suoralla mandaatilla, toisin kuin pääministeri. Monessa maassa presidentti johtaa maan [[ulkopolitiikka]]a ja [[turvallisuuspolitiikka]]a, ja pääministeri hallituksineen keskittyy kotimaata koskevaan lainsäädäntöön ja hallinnoimiseen. Pääministeri on vastuuvelvollinen sekä parlamentille että presidentille. Presidentin vahva asema voi johtaa siihen, että presidentin virkaa hakevat maan johtavat poliitikot ja puoluejohtajat.<ref name=whelan />
| |||