Ero sivun ”Aseksuaalisuus” versioiden välillä

Varsinaisen seksuaalisenSeksuaalisen halun puuttumisesta tai sen vähäisyydestä huolimatta aseksuaali saattaa haluta elää pitkäaikaisessa [[seurustelu|romanttisessa suhteessa]].<ref>http://www.asexuality.org/home/index.php?option=com_content&task=section&id=6&Itemid=28</ref> LGBT-sivusto Kehrääjän artikkelissa aseksuaaliksi identifioituva kirjoittaja kertoo, että aseksuaali voi myös harrastaa seksiä aktiivisesti ja pitää siitä, eikä aseksuaalisuus ei itsessään välttämättä kerro ihmisestä ja hänen seksielämästään juuri mitään. Kyse on etupäässä LGBT-liikkeeseen kuuluvasta identifioitumisesta erilaisiin seksuaalisiin suuntautumisiin.<ref>{{verkkoviite|Osoite = https://kehraaja.com/kolumni-millaista-on-olla-aseksuaali-joka-pitaa-seksista/ | Nimeke = Kolumni: Millaista on olla aseksuaali, joka pitää seksistä? | Ajankohta = 2021-10-25 | Tekijä = Syystaival, Ami}}</ref>

Ensimmäisenä aseksuaalisuuden havaitsi, sitä tarkemmin tutkimatta, [[Seksologia|seksologi]] [[Alfred Kinsey]], joka tutkiessaan ihmisen seksuaalisuutta huomasi ryhmän "X", joka ei kokenut seksuaalista vetovoimaa ketään kohtaan.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/elama/a1379523164762|nimeke="Haluan suhteen, mutta en seksiä"|viitattu=2016-09-09}}</ref> Tästä on saanut alkunsa myös aseksuaalisuuden symboli, kärjellään seisova kolmio, joka kuvaa Kinseyn luomaa asteikkoa seksuaalisuudelle. Toisessa yläkulmassa on heteroseksuaalisuus, joka vaihtuu keskellä biseksuaalisuudeksi ja toisessa kulmassa lopulta homoseksuaalisuudeksi. Kolmion alanurkkaa kohti taas seksuaalisuus muuttuu yhä lähemmäs aseksuaalisuutta, kuvaten myös aseksuaalisuuden muodot, joissa ihminen ei koe olevansa täysin aseksuaali, kuten [[demiseksuaalisuus]].

Aseksuaali (Yhdysvalloissa joskus lyh. ''ace''<ref name="chasin">Chasin, CJ DeLuzio. Reconsidering Asexuality and Its Radical Potential ''Feminist Studies 39, no. 2, 2013'' [http://cj.chasin.ca/Chasin_Reconsidering.Asexuality_FS.Vol39.2_2013.pdf], s. 406.</ref>, ’ässä’<ref name="taavetti2">Taavetti, Riikka. Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä - kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus ''Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisuja 81. Hybridit & Seta, Seta-julkaisuja 24, sivu 107 (108/165). 2015.'' [http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/hyvinvoiva_sateenkaarinuori.pdf]</ref>) on ihminen, joka kokee hyvin vähän (tai ei lainkaan) seksuaalista vetovoimaa toisia ihmisiä kohtaan, ja pitää itseään aseksuaalina. Ainoastaan henkilö itse voi varmasti sanoa, mitä seksuaalista suuntautumista edustaa, koska toisen ihmisen ajatus- ja tunnemaailmaa ei voi ulkopuolinen nähdä. Käyttäytyminen ei sinänsä paljasta henkilön seksuaalista suuntautumista mm. siksi, että [[neitsyt]] voi olla seksuaali ([[heteroseksuaali|hetero]]-, [[Homoseksuaalisuus|homo]]-, [[Panseksuaalisuus|pan]]- tai [[biseksuaali]]) tai aseksuaali, seksuaalisesti kokenut (ei-neitsyt) voi olla aseksuaali tai seksuaali, heteroseksuaali voi joskus harrastaa seksiä omaa sukupuolta edustavan henkilön kanssa olematta silti ei-heteroseksuaali, homoseksuaali voi joskus harrastaa seksiä vastakkaista sukupuolta edustavan henkilön kanssa olematta silti ei-homoseksuaali ja sukupuolibinäärin ulkopuolinenkin henkilö voi harrastaa seksiä mitä tahansa sukupuolta edustavan henkilön kanssa. Näitä tekoja lähinnä olevat (muttei yksiselitteisen rajaavat) suuntautumiset voidaan jakaa esimerkiksi gynoromanttiseen tai androromanttiseen, jos mukana on romanttista suuntautumista

Käsitteen määritelmästä on monia versioita, koska ei ole yksiselitteisesti hahmoteltavissa, onko aseksuaalisuus seksuaalinen häiriö vai seksuaalisen suuntautumisen muoto. Aseksuaalisuus on edelleen virallisesti luokiteltu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöksi. Suomessa käytettävä [[ICD]]-järjestelmä ei määrittele aseksuaalisuutta täsmällisesti, mutta se katsotaan ei-elimelliseksi [[Seksuaalielämän häiriö|seksuaaliseksi toimintahäiriöksi]]. Yhdysvaltain psykiatriyhdistys taas on diagnosoinut sen [[DSM]]-diagnoosijärjestelmässään vuonna 2000 [[Hyposeksuaalisuus|hyposeksuaalisuudeksi]], eli tilapäiseksi [[Seksifantasia|seksuaalifantasioiden]] ja seksuaalisen aktiivisuuden puutteeksi. Psykiatriyhdistyksen mukaan aseksuaalisuuden taustalla on ihmissuhdeongelma, ja se aiheuttaa ahdistusta ja kärsimystä ja vaatii hoitoa.<ref name=":0" />

Kansainvälinen aseksuaalijärjestö [[The Asexual Visibility and Education Network]] (AVEN) ja aseksuaalisuutta tutkineet psykologit ja seksologit ovat vaatineet, että luokitusta muutettaisiin, huomioiden samalla, että on myös ihmisiä, joille himon puute on ongelma.<ref name=":0" /> Monien aseksuaaleiksi itsensä määrittelevien mielestä kyse on vain seksuaalisesta suuntautumisesta, koska seksuaalisen halun puuttuminen ei aiheuta heille mitään ongelmia.

Aseksuaalisuudesta liikkuu erittäin paljon harhakäsityksiä. Eräs harhakäsityksistä on se, että se olisi ”umpikuja” evoluutiossa. Perusteluna tälle on ilmeisestioletettavasti vanhanaikainen näkemys, että jokainen elävä olento pyrkisi lisääntymään. Tämä logiikka ei kuitenkaan toimi mm. siksi, että seksuaalit vanhemmat saattavat saada aseksuaalin lapsen (eli kummankaan vanhemman ei itse tarvitse olla aseksuaali), aseksuaali saattaa haluta saada biologisia lapsia (eli vaikkei kokisi seksuaalista vetovoimaa lainkaan, voi silti haluta saada biologisia lapsia), ei ole mitään yleispätevää syytä, miksei aseksuaali voisi saada biologista lasta (eli tyypillisesti aseksuaalin elimistö kykenee tuottamaan sukusoluja, ja lisääntymiseen liittyvä osa elimistöstä toimii) ja monet seksuaalit harrastavat suojaseksiä ja ovat päättäneet kumppaniensa kanssa, etteivät koskaan hanki lapsia (eli ihminen voi harrastaa seksiä, ja kokea seksuaalista vetovoimaa, mutta ei tarvetta lisääntyä). Tätä väitettä voidaan pitää [[homofobia]]<nowiki/>n ja acefobian muotona.

Toinen harhakäsitys on, että aseksuaalit olisivat lähinnä naisia. TodellisuudessaVaikka aseksuaaleja2019 miehiätehdyn ontutkimuksen lähesmukaan yhtäjopa paljon86% aseksuaaleista ovat syntyneet naiseksi.<ref>{{LähdeVerkkoviite|osoite=https://williamsinstitute.law.ucla.edu/press/sm-asexuals-press-release/|nimeke=1.7% of sexual minority adults identify as asexual|tekijä=Loyal {{!}} thisisloyal.com|julkaisu=Williams Institute|viitattu=2022-03-31|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> LuultavampaaLuultavaa on, että miehen seksittömyys, seksuaalisen vetovoiman puute tai vähäisyys ja aseksuaalisuus on yhteiskunnassamme tabu, josta ei puhuta, jolloin syntyy vaikutelma, että aseksuaaleja miehiä olisi vain vähän.

Kolmas tässä mainittava harhakäsitys on, että aseksuaalisuus olisi harvinainen tai uusi ilmiö. Todellisuudessa aseksuaaleja on nykykäsityksen mukaan yhdestävähintään viiteenyksi prosenttiaprosentti väestöstä, elimutta suunnilleenasiantuntijat samaauskovat luokkaaprosenttimäärän kuinolevan sitä homoseksuaalejakinsuurempi. <ref>{{lähdeVerkkoviite|osoite=https://www.medicalnewstoday.com/articles/327272|nimeke=Asexuality: What it means to be asexual|julkaisu=www.medicalnewstoday.com|ajankohta=2021-07-21|viitattu=2022-03-31|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Aseksuaalisuudesta vain puhutaan selvästi vähemmän valtamediassa kuin esimerkiksi homoseksuaalisuudesta, jolloin syntyy illuusio, että aseksuaalisuus olisi harvinaista. Ei myöskään ole uskottavaa, että aseksuaalisuus olisi ilmaantunut vasta hiljattain. Luultavammin aseksuaaleja on aina ollut ihmisten keskuudessa.

Aseksuaalisuutta on tutkittu hyvin vähän, koska se ei ole kovin yleistä.<ref name="prause">Prause N, Graham, CA. Asexuality: Classification and Characterization ''Archives of Sexual Behavior June 2007, Volume 36, Issue 3, p. 341&ndash;356'' [http://dspace.brunel.ac.uk/bitstream/2438/4762/1/Fulltext.pdf]</ref> [[Englanti|Englannissa]] vuonna [[2004]] tehdyssä kyselyssä yksi prosentti vastaajista ilmoitti, ettei ole koskaan tuntenut seksuaalista kiinnostusta ketään kohtaan.<ref name="prause"/> Huhti&ndash;kesäkuun 2013 aikana kerättiin 1&nbsp;6191619 vastausta suomalaisilta nuorilta, jotka olivat syntyneet vuosina 1988&ndash;1998. Näistä henkilöistä 100 (eli vähän yli 6&nbsp;%) määritteli seksuaalisen suuntautumisensa käsitteellä aseksuaali.<ref name="alanko">Alanko, Katarina. Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? ''Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23, sivut 10 ja 45. 2014.'' [http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/sateenkaarinuori.pdf]</ref>